torstai 30. elokuuta 2012

Teenkö vaiko en?

Ryhtymiseen tarvitaan energiaa. Ryhtymisen tavoitteena on saada tehtyä jotakin. Tekemisen idea syntyy ajatuksissa, ajatukset viitoittavat suuntaa ja tavoitetta, mutta itse ajattelu ja suunnittelu ei riitä, vaan tarvitaan energiaa. Mistä saat energiaa?

Energia on voimaa, liikettä, lämpöä, väreilyä, jota et voi silmin nähdä, mutta tunnet sen keholla ja innostuneisuutena mielessä. Mistä saat energiaa? Mikä siis innostuttaa sinua? Mikä sitten vie energiaasi? Se mikä ei innostuta vaan kyllästyttää? Positiivisuus tuo, negatiivisuus vie! Positiivisuus antaa uskoa, toivoa, näköaloja. Negatiivisuus kuittaa, ei tämä onnistu, ei tästä mitään tule! Ei huvita, en jaksa, en pysty en kykene! Kääk- kaikki on siis ajatuksista ja uskomuksista lähtevää!!!!! Jos ajattelu kerran on keskeistä tekemisessä, voinko muuttaa ajatuksiani? No-kenen ajatuksia ajattelet, omiasi vaiko toisten? Jos ajattelet omiasi, niin elät oman oloista ja näköistä elämää. Jos taas ajattelet muiden, niin elät muiden elämää. Voito olla tyytyväinen siinä? Ehkä-siihen asti, kun alat huhuilla oman tyytyväisyyden ja elämän mielekkyyden perään. Ongelma syntyy juuri siinä kohtaa. Miksi se on ongelma? Siksi, että kukaan ei voi antaa sinulle sitä vastausta, miten sinun tulisi elää vaan sinun on löydettävä se itsestäsi, omalla tavallasi ja omilla teoillasi! Luotava itse oma elämäsi.

Siis mistä saat energiaa muuttaaksesi itsessäsi olevaa jumittunutta asenetta, kielteistä uskomusta ja kaiken kukkuraksi mukavuudenhalua ja laiskuutta? " Meneehän se näinkin!" Menee se, mutta onko se elämämme tarkoitus, että annamme sen vain mennä? Eikö kuitenkin ole niin, että kun täällä kerran ollaan juuri nyt, niin jotakinhan meidän täytyy saada aikaiseksi. Aikaiseksi saaminen tuo tyydytyksen tunteen ja juuri tuo tunne värittää olemistamme. Tyytyväisyys siitä, että on astunut askeleen oikeaan suuntaan, voi jo helpottaa olotilaa. Antaa merkitystä ja ymmärrystä.

Energia on keskeistä kaikessa elämisessä. Etsi siis energia ja opi toimimaan sillä tasolla. Se on itsetuntemusta. On hyvä selvittää välinsä oman menneisyytensä kanssa. Onhan niin, että voimme energisoida huomaamattamme ainoastaan menneisyytemme traumoja. Sitten ihmettelemme, kun voimat eivät riitä tähän hetkeen, saati tulevaisuuteen. Voimme lappaa menneisyyttämme koko meneillään olevan elämämme ajan. Toistamalla samaa vanhaa toimiatonta kaavaa, joka on niin tuttu, vaikkakin turhauttava. Oikeasti voimme hukkua ja hukata itsemme, mahdollisuutemme omiin sekasortoisiin ajatuksiin. Ajatus on ensimmäinen teko ja energia on keskeistä Siinä se on! Mahdollisuus oivaltaa teenkö vaiko en?

On niitä jotka eivät tee, eivät edes yritä. On myös niitä jotka haluaisivat tehdä, mutta eivät uskalla. Syystä, että mitä ne muut minusta ajattelevat? Kannataako tämä? Onko tässä mitään järkeä? On niitä jotka tekevät, menevät ja elävät. Mihin sakkiin sinä kuulut?

Onni tulee eläen-mutta entä kun ei uskalla elää? Pelottaa, ahdistaa, masentaa. Kumpi on ensin muna vai kana? Tunne vai teko? Toiset velloo tunteissa, kun tuntuu, tuntuu ja tuntuu. Nyt tuntuu siltä ja nyt tältä! Tunne on seurausta jostakin. Jotakin on tapahtunut minulle ja tuntuminen johtuu siitä. Jos en kykene katsomaan tekoa, tapahtumia, jään jumiin tunteiden ja tuntemuksien viidakkoon. Sieltä ei selviä, koska tunne valtaa aina enemmän, mitä kiinnitän siihen huomioni. On mentävä sinne mitä on tapahtunut ja mitä on tehty! Ja vieläkin syvemmälle, mitä on ajateltu, koskapa ajatus on ensimmäinen teko.  

Vain muuttamalla ajatusta, voit muuttaa tekosi ja elämäsi. Saman kaavan kääntely ei johda kuin syvemmille syövereille, josta on ääretön matka selvitymiseen ja hyvin vointiin. Valinta on aina itsellä, itsessä. Miksi ajatuksia on vaikea muuttaa? Ei ole, jos haluaa oikeasti. .Ja haluaminen on energiaan liittyvää. Energiat ylös että alkaa haluamaan!!!!



Ei kommentteja :

Lähetä kommentti