Niin lähellä, niin kaukana

Olemisen onni. Kiteytyy hetkeen jossa on kaikki. Menneisyys, jonka koemukset ovat jättäneet pysyvän jäljen sieluusi. Onko se hyvä vai huono? Se mikä merkitsee on; oletko oppinut kokemuksiisi piilotetut oivallukset? Ne sinun tulee elää, aina vain uudelleen, niin kauan, että niissä ei ole enää mitään negatiivista. Mistä voit muualta etsiä elämäsi vastauksia kuin juuri tästä? Kuinka paljon tai vähän ajatuksissasi, tuntemuksissasi, asenteissasi ja teoissasi on elämänkileteisyyttä? Kuinka paljon tai vähän sinussa on positiivisuutta, elämän myöteisyyttä, iloa ja rakkautta? Et voi teeskennellä, näytellä tai suorittaa elämääsi, koska se ei johda mihinkään. Se ei avaa uusia ovia kulkea, vaan kirrät kehää, yhä uudelleen ja uudelleen...

Katso elämääsi ja etsi merkkejä vahvistuaksesi. Sanoja, kosketuksia, tekoja, aikomuksia, joista ei koskaan tullut sen enempää. Pyrkimys parantaa olemassa olevaa, jollakin keinolla päästä eteenpäin. Vastoinkäymisiä, hankaluuksia, pettymyksiä, pelkoja, surua, itkua ja hammastenkiristystä. Kohtuuttomalta tuntuvia tilanteita, joiden merkitystä ei rahdo voida ymmärtää. Arjen asioiden hoitamista, huolehtimista. Kaikessa tässä ovat eväät henkiseen avartumiseen, mutta kysymys kuuluu haluanko sinä? Eikö ole helpompaa mennä siitä mistä aita on matalin? Yhtyä valittamiseen, koska kuulostaa, että kaikki valittavat. Jättää asiat rempalleen, elää vain itselle, shoppailla, juoruta puhelimessa, painia oman painonsa kanssa, hiusten värin-ja muodon kanssa, kauhistella uutisia, arvostella, tartuttaa oma epätoivoinen negatiivisuus lähimmäisiin ja kauhistella yhdessä, olla ajattelematta sen syvällisemmin, olla välittämättä, hukuttaa itsensä pinnalliseen läpätykseen, tehdä vastenmielistä työtä sen vuoksi, että on pakko saada rahaa, polttaa itsensä loppuun koska ei tahdo herätä, uskotella itselleen ja toisille kaiken olevan loistavasti, hyvin...

Missä kohtaa  olet menossa? Onko sinussa  yli 50 % rakkautta ja myötätuntoa? Oletko elänyt  niin monta elämää, että voit tunnustaa ja tunnistaa oppineesi jotakin todella merkityksellistä? Oletko selvittänyt rakentamasi epäselvyydet, että omaat hyvän omatunnon, joka on Jumalan ääni sinussa? Mistä löydät vastaukset kysymyksiisi, jos olet kuuro omalle sisimmällesi? Et voi elää toisten luomuksissa, toisten elämää, vaikka joskus toivosit kovin kovasti voivasi tehdä niin. Et voi ohittaa itseäsi, koska koko olemisesi kumpuaa siitä, sen kautta. Eikö ainoa keino olekkin ottaa selvää, mistä tässä elämässä on oikeasti kyse? Se tieto on istutettu sinuuteen ja ainoa joka sen voi löytää, olet sinä itse. Kaikkien ristiriitaisuuksiesi, epätietoisuutesi ja aavistuksiesi taustalla täytyy olla ymmärrettävä tieto. Jumala ei ole luonut mitään sattumalta ja kaikessa on Jumalallinen oikeudenmukaisuus ja järjestys. Tämän voinet ymmärtää ja hyväksyä? Kyetessäsi toteamaan oman keskeneräisyytesi, voit oikeasti olla se, mitä olet juuri nyt. Sinun ei tarvitse olla yhtään sen vähempää eikä yhtään sen enempää. Olet matkalla ja voit tehdä parhaasi. Enempää ei ole ja ei tarvitse olla, kenekään silmissä, toiveissa eikä ajatuksissa. Riität itsellesi, riität silloin myös Jumalalle, olkoonkin, että matkasi omaksi itseksesi on kesken. Ole kiitollinen elämästäsi, tässä ja nyt, sillä sinulla on mahdollisuus korjata se, mikä kaipaa korjaamista. Ole kiitollinen siitä kaikesta, mikä on hyvin elämässäsi. Sinä tiedät, minkä hinnan olet siitä maksanut omalla energiallasi, toiveillasi ja pyrkimyksilläsi toteuttaa unelmaasi. Sinun unelmasi on elää hyvä elämä. Matka on alkanut ensimmäisestä askeleesta ja aivan varmaa on, että saavut perille enemmin tai myöhemmin.