tiistai 11. marraskuuta 2014

Ajatteletko, mitä olet tekemässä?

Oppiminen on oivaltamista. Oivaltaminen on uudistumista ja uudistamista. Mikä meitä sitten sitoo toistamaan vanhentuneita uskomuksia, käyttäytymis malleja, kielteisiä asenteita, pahansuopaisuutta, kun kerran ymmärryksemme todistaa, että luomme itse omaa tulevaisuuttamme?

Minkä orjuutuksen olemme sitoneet niin lujin sitein itseemme, ettemme voi vapautua?
Mikä estää meitä toimimasta toisin?
Mikä on se, missä roikumme niin täydellisesti, että emme kykene päästämään irti?
Minkä vallassa toimimme kuin unessa, kun kerran tiedämme, että asioden on muututtava?

Nämä kysymykset ovat vakavia ja väitän, että emme osaa vastata niihin. Meillä on aavistuksia, meillä on niin paljon tietoa ja silti haukomme henkeä puolella suulla, kun emme kykene hengittämään vapaammin. Noidankehä ruokkii itseään systemaattisella tarkkudella, tavoitteena on pitää meidät ottessaan mahdollisimman pitkään ja hartaasti. Noidankehä syöksee meidät kärsimykseen ja alamme pitää sitä todellisena totena. Meillä ei voi olla muuta kuin kärsimys. Se mihin uskomme, se tapahtuu.
Kun kerran olemme kokeneet uskomisiemme seuraukset kärsimyksenä, niin eikö olisi syytä alkaa uskomaan toisin? Alkaa uskomaan toisin, kumoaa kaiken menneen. Kumous alkaa kärsimyksemme kumoutumisesta. Miksi sitten emme?

Henkimaailma toimii lakkaamatta. Me emme usko tai välttelemme koko aihetta. Kuka tai mikä saa meidät vähättelemään henkistä voimaa? Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja energia on keskeistä. Emme usko, koska sitä ei muka ole todistettu tieteen toimeesta niin vettäpitävällä tavalla, että suostuisimme ajattelemaan koko asian merkittävyyttä. Jumala on kaiken luoja. Mitä! Onko koko Jumalaa edes olemassa? Kuka hänet on nähnyt? Emme vaivaudu, koska on niin paljon helpompaa hukuttaa itsensä kaikkeen siihen näennäiseen, mistä elämä koostuu.

On olemassa henkimaailma, niin hyvä kuin paha. Hyvän henkimaailman olemassa olo tulee ilmi hyväntekeväisyydessä, välittämisessä, anteeksi antamisessa, rakkaudessa, valossa ja ilossa. Milloin sinä olet ollut yhteydessä näihin muotoihin, tuntemuksiin, ajatuksiin ja olotiloihin?

Paha henkimaailma yrittää kaikilla mahdollisilla keinoilla saada sinut uskomaan, että Jumalaa ei ole, ei ole henkimaailmaa, ei iloa, valoa eikä rakkautta. On raha, ahneus, riippuvuudet, masennukset, ahdistukset, pelot, pahuus, satuttaminen, kiusaaminen, kaikkinainen negatiivisuus ja loputon itsekkyys. Milloin sinä olet ollut yhteydessä näihin asioihin?

Henki on meissä jokaisessa. Olemme siis henkiä, niin kuin kaikki JUmalan luomat. Osalla on lihallinen vaippa ja osalla energia keho. Osa puurtaa täällä maassa, osa henkimaailmassa. Ne joilla on kosketus pahaan, tekevät pahaa itselleen ja toisille, kumallakin puolella. Mietippä omia sukulaisia ja tuttavia, jotka ovat siirtyneet pois tältä tasolta, toiselkle tasolle. He vievät mukanaan omat piirteensä ja kyvykkyytensä niin pahaan kuin hyvään. Eivät he lakkaa olemasta olemassa elämässäsi, koska teillä on yhteisiä asioita selvitettävänä. He vaikuttavat sinuun edelleen vaikka sinä et sitä tiedä, etkä usko etkä ole kiinnostunut. Silti niin pahuus kuin hyvyys toimii. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Niin näkyväinen kuin näkymätön.

Tee parannus! Parannuksen tekeminen on mielenmuutos pahuudesta hyvyyteen. Miksi annat pahuuden jyllätä itsessäsi? Miksi jatkat kärsimystä? Miksi?

Jumalan lapsi omaa vapaan tahdon joka tasolla. Vastaamme siis jokainen teoistamme. Niin ja myös seurauksista. Kylvämämme sato kassantuu omaan laariimme. Jumalan oikeudenmukaisuus on sata
prosenttista ja ensimmäisen matkaluokan ihmisiä ei ole. On totuus, joka ei muutu. Totuus,  joka säilyy läpi kaikkeuden tasoilta tasoille. Me matkaamme läpi elämiemme, niin pitkään ja hartaasti kunnes suostumme, vapaasta tahdosta, kääntämään sydämemme Jumalan, Rakastavan Isän puoleen.

Jeesuksen Kristuksen elämä ja opetukset ovat totta. Miten eri uskontokunnat ovat aikojen saatossa tulkinneet ja muuntaneet niitä, on heidän laarissan itäviä okaita. Totuuden voi kuitenkin löytää. Sitä ei voi mikään instanssi tai organisaatio muuttaa tai pilata. Se totuus löytyy hengestä, ihmisen omasta sisimmästä ja ymmärryksestä. Valehteleminen on pahuuden aikaan saamaa, mutta pahuuden on väistyttävä valon tieltä. Sydämen, tahtomisen ja ymmärryksen miekka katkoo vihdoin kaikki sidoksemme. Vapaan tahtomme voima muuttaa koko ihmisen ja lopulta koko maailman. Valon tuojia on maanpiirissä lukemattomia, mutta niin on valitettavasti pahuuden ylläpitäjiä.

Kumpaan leiriin sinä kuulut?
Kumpaa puolta sinä kannatat valoa vai pimeyttä?

Nyt on valoa jo sen verran, että valon totuuden airueet pääsevät vaikuttamaan suoraan.
Nyt on valoa jo sen verran, että totuuteen eli Jumalaan liittyvää tietoa jaetaan eri lähteistä suoraan ihmiseltä ihmiselle.

Rukous on puhetta Jumalalle ja hyvälle henkimaailmalle. Rukoile aamuisin ja pyydä suojelusta. Rukoile aina, kun tunnet pahuuden läsnäolon, olkoonkin, että se on verhoutunut valituksiin ja kielteisyyteen, siihen kaikkeen, minkä kanssa olet tekemisissä menitpä minne hyvänsä. Lisää valoa elämääsi. Älä lannistu ja tietämättäsi avaa väylää pahuuden sanan saattajille. Ne jaksavat odottaa ja iskevät kimppuusi säälimättä, koska he haluavat sinun kärsivän, niikuin hekin tekevät. He eivät kestä valoa. He eivät kestä anteeksi antamusta eivätkä rakkautta.

Kuvittele ja ajttele, kun sinä antaudut valoon ja Jumalalliseen myös ne pahuuden voimat, joutuvat hyvän vaikutuspiiriin. Sinun parantumisesi parantaa lopulta myös heidät.

perjantai 19. syyskuuta 2014

Ulottuvuuksien liikkeessä

Henkinen eteneminen tapahtuu oivalluksien kautta. Miten päästä oivalluksen virtaan? Miten saada itsensä tasapainoon ja rauhan tilaan? Miten saavuttaa syvempi luovuuden ja luomisen tila?

Meditaatio, rukous ja henkiopin opiskelu ovat vastauksia näihin kysymyksiin. Oman ajattelun ja ymmärryksen kautta elämän ja elämisen merkitykset alkavat vähitellen avautua. Tekemällä elämää rakentavia valintoja, hyväntekeväisyyttä ja olemalla ihminen ihmiselle, eläimille ja koko kaikkeudelle. Sisäistää korkeamman moraalin ja etiikan merkitykset omassa elämässä.
 
Ilokseni voin tuoda julki sen, että olen saanut  toimivan yhteyden omaan enkeliini, jonka nimi on Marcus. Löydät hänet blogista:
henkiopasvastaa.blogspot.fi. Mieltäsi painaviin asioihin on saatavilla taivaallista näköalaa. Henkiseen kasvuun liittyviä tilaisuuksia facebookista Villa Eeta sivustolta.

Käy tutstumassa sivustoon casanystavat.fi.  Sieltä voit löytää henkeäsi vahvistavaa ja inspiroivaa materiaalia.

Elämämme on tarkoitettu elettäväksi ja ryhtyminen on alku. Ei riitä, että istun pohtimassa ja suunnittelemassa, vaan nyt on oikea aika avata sydän, pää ja koko keho uudistaville energioille. Sinä kirjoitat elämäsi käsikirjoitusta . Sinä toteutat unelmasi. Sinä olet maailmankaikkeutesi keskiössä. Mitkä mahdollisuudet ovatkaan ulottuvillasi, kun vain rohkenet katsoa ja nähdä!


tiistai 19. elokuuta 2014

Muutoksella on tekijänsä

Mikään ei muutu, jos me ihmiset emme muutu. Pitäytyessämme vanhoihin ajatuskaavoihin, asenteisiin, tapoihin ja perinteisiin toimintamalleihin maailmamme loppuu. Elämämme hiipuu omaan mahdottomuuteensa. Mikä muu vie uudistumiseen tarkoitetun elämänenergian kuin sijoilleen jämähtänyt ihminen? Energia käytetään varjonyrkkeilyyn, pidättäytymiseen ja pelkoon. Asiat eivät muutu, elämä ei muutu, ihminen näivettyy ja kuolee pois. Kuolemakaan ei tuo ihmiselle helpotusta, koska kaikki se,  mikä on sitonut häntä täällä tulee selvitettäväksi myös siellä, rajan takana.

Miten muuttaa omaa asennetta?
Miten saada ajatuksen suunta kohdennettua uuteen, parempaan?
Miten tehdä asioita toisin?
Miten päästää irti pelosta, elämänkielteisestä asenteesta ja luuloista, jotka jauhavat samaa paatosta?

Pelko pidättää ihmisen elämästä. Pelko, kuinka tässä nyt käy, kun kun ja jos ja jos,,,,
Pelko on istutettu meihin täydellisesti ja taistelemme siis vanhan itsemme kanssa uusia tapoja vastaan. Painimme menneisyytemme kanssa, kun meidän tulisi vapautua siitä kiristävästä haarniskasta, jonka olemme pukeneet pakosta yllemme, kun emme tienneet olevan muuta mahdollisuutta.

Muu mahdollisuus on noussut esille ja nyt meidän on uskallettava tarttua elämää kädestä. Ei ole paluuta siihen aikaan, kun isä lampun osti. Mitä sinulla on sellaista, josta haluat luopua tänään? Et vain tohdi, koska turvallinen vanha, on mielestäsi parempaa, kuin umpi outo ja uusi tapa elää. Mikä sinua pidättelee?

Sekasortoinen maailma huutaa kovaa ja korkealta. Se kuvasta jokaisen yksilön sekasortoista mieltä. Jos aiomme saada jonkulaisen tasapainon tähän, se vaatii jokaista meitä tarkistamaan omat asenteet, ajatukset ja tekojen motiivit. Liitymme jokainen jokaiseen ja tappaminen on meidän jokaisen aikaansaamaa toimintaa. Tuhoisat ajatusmallit synnyttävät terroria. Emme kukaan ole sen kummempia kuin ne, jotka nyt ampuvat lähimmäisiään ympäri maapalloa. Vaikka sinulla ei ole asetta niin sinulla on ajatus. Energiaverkosto toimii vääjättömien lainalaisuuksien mukaan. Emme ole irrallisia mistään, kenestäkään koskaan.

Muuta ajatuksesi, muutat elämäsi ja alat luoda ilmavampaa elämää myös taoisaalle. Niin kauan kun inhoat, halveksit lähimmäistäsi, joka sattuu olemaan erilainen kujin sinä, lyöt pökköä pesään maailman kurjistumiselle ja siinä samalla satutat ihmistä, joka vain yrittää selvitä elämästään kohtuudella. Muista, se mitä teet toiselle, sen teet lopulta itsellesi. Minkälaisessa maailmassa haluat elää? Luot oman huomisesi juuri nyt. Haluatko oikeasti juuri sitä?

Milloin koittaa uusi aika? Huhuillaan uuden ajan perään, mutta emme ole valmiita aloittamaan oman pesän puhdistamista.Kaikki muut ovat aiheuttajia ja sinä uhri? Niinkö se menee?

" Rakas Jumala, kuinka kauan tätä murroksen aikaa kestää? Kuinka kauan menee vielä aikaa nähdä, kuulla ja kärsiä ihmisen pahuutta ja siitä sikiävää terroria? Etkö tulisi jo väliin? Etkö antaisi armoa ja pysäyttäisit ihmisten mielet luomasta terroria, pahuutta ja kaaosta? Onko pakko mennä loppuun tämä kehityksen viimeinen taival? Olet luonut meidät, joka ikisien, omaksi kuvaksesi. Milloin kuvat alkavat elää? Milloin heidän silmiinsä, sieluunsa syttyy sinun valosi? Eikö vieläkään mitta ja määre ole täynnä? Kovin vaikeaa on elämä tänä aikana. Kovin haastavaksi on kaikki muuttunut. Enempää en pyydä, kuin armoa sen suhteen, että olisimme kuitenkin hegessä vahvoja tekemään valon töitä. Pimeys on vain niin sankkaa ja voimat hiipuvat väkisin. Rukoilen vahvistusta ja voimaa, etten itse uupuisi ajattelemaan rakkaudenvastaisia ajatuksia. Kovin helposti sitä voi luisua samaan luuloon, että mikään ei kannata ja että mitä väliä millään on. Tapahtukoon sinun tahtosi, koska ei ole olemassa muuta. Amen"

torstai 17. heinäkuuta 2014

Energiaa

Energia on keskeistä kaikessa elämässä, koska energia on Jumalan säde. Perusta terveydelle on, minkälainen suhde sinulla on Jumalaan. Vapaa tahtosi on sinun vastuullasi valita, joko elämänmyönteisyys ( Jumalan myönteisyys) tai elämän kielteisyys (Jumalan kielteisyys). Antautuminen elämälle (Jumalalle) avaa tukkoiset energiakanavasi, jotka ovat tukkoistuneet menneisyyksien karmallisissa väännöissä. Tukkoisuus ja niistä vapautuminen liittyy suoraan ja väistämättä henkiseen kasvuun ja tietoisuuden laajenemiseen. Ja niin ollen tervehtymiseen ja tasapinoon kaikessa elämässä.

Energiatasosi vastaa immuunivasteeseesi. Immuunivasteen ollessa kohdillaan, olet hyvinvoiva ja vastustuskykyinen. Sairastaminen, sairastuminen, oireilut ja vaivat ovat hälyytymerkkejä sen suhteen, että toimit vastoin itseäsi ja omaa elämänsuunnitelmaasi. Elämänsuunnitelma on sinun sieluusi kirjoitettu ja se määrittää elämäntarkoituksesi tässä nimenomaisessa elämässäsi.Toimiessasi sisimmän itsesi kanssa sopusoinnussa, voit kuunnella ja kuulla omantuntosi eli Jumalallisen ohjauksen kuiskeet siitä, mihin sinun kannattaa ja tulee ryhtyä. Tukkeutuneena toisin sanoen, itsestä ja elämäntarkoituksestasi eksyneenä, et voi kuulla sisäistä ohjausta ja niin valitset tapoja ja asenteita, jotka haastavat sinua, tuntuvat vaikeuksilta, kurjuudelta ja sattumanvaraisuudelta. Samalla voit tehdä asioita, jotka lisäävät kielteistä karmaasi, joka vain lisää kurjistumistasi.

Kärsimys on seurausta omista valinnoista menneisyydessä. Tämän elämän merkittävyys on suunnattoman suuri, jos tarkastelet kokemuksiasi, tapojasi ja tekojasi tässä valossa. Lisäätkö kärsimystä vai muutatko suuntaa vapautuaksesi menneisyyden kuormista. Ihmissuhteet ovat yksi merkittävin agenda, koska olemme kaikki henkiä, ikuisia sieluja. Suhde materiaan ja rahaan kuvastaa suoraan henkistä tasoasi. Materialisti ei usko henkeen vaan aineeseen. Aine ei kesä ajan korroosiota ja niimpä materialistin kärsimys perustuu jatkuvaan pelkoon omaisuuden katoamisesta. Ahneus, mustasukkaisuus, kateus, viha, alemmuus, nöyristely, epärehellisyys, manipulointi ja itsekkyys ovat oman mielen tapoja toimia. Kuvitellessasi ettet voi itsellesi mitään, tarkoittaa sitä, että energiatasosi ei ole kunnossa eli suhteesi Jumalaan on huteralla tasolla sinun itsesi toimesta. Jumala on kaikille sama aina ja ikuisesti. Kasvumme häntä kohti on meidän itsemme valinta. Voimme aina toimia toisin ja juuri se on tärkeä oivallus vaikeuksien keskellä. Etenetkö kohti vapautusta vai keräätkö edelleen hiilikasaa pääsi päälle?

Jumala ei koskaan pakota sinua mihinkään, ei edes uskomaan häneen. Luonnon lait eli Jumalan lait takaavat ihmiselle vapauden elää omaa elämäänsä. Elämän lait ovat se perusta, jolle kaikki elämät rakentuvat. Me ihmiset luomme ja vastaamme luomuksistamme Jumalallista perustaa vasten. Hortoilemme niin kauan, että alamme ymmärtää tekojemme seuraukset. Hortilumme muuttuu suoraviivaisemmaksi etenemiseksi siinä siunatussa hetkessä, kun Jumalallinen energia voi murtautua itsekkyytemme panssarin läpi. Matkaa ja vaivaa on toki jäljellä, mutta vähitellen alamme ymmärtää oman vastuumme. Samassa energain murtautumisen hetkessä, saamme yhteyden Jumalallisiin auttajiin, enkeleihin, oppaisiin ja rakkaisiin lähimmäisiin, jotka ovat henkitasolla. He ovat olleet seurassamme, mutta emme ole olleet heistä milläsinkään tai oikeammin olemme torjunet heidät mitä
päättäväisimmin. Materialistinen maailma ihmisineen ja systeemeineen, kun ei hyvällä katso henkeen uskovia.Siksi henkinen polku, ainakin alku metreillä, voi olla yksinäisyydessä kamppailua. Hengen heimolaiset tulevat vastaan aivan varmasti, koska samankaltaiset vetävät toisia puoleensa.

Huolehdi energiastasi opettelemalla elämään tasapuolisesti ja tasapainoisesti suhteessa itseesi ja muihin ihmisiin, asioihin ja tapahtumiin. Opettele meditoimaan ja rukoilemaan. Lue henkistä kirjallisuutta, elämänkertoja ja mene terapiaa tai energiahoitoon, jos kuormasi on liian raskas kantaa. Hoida kehoasi terveyttä ja hyvinvointia edistävillä tavoilla. Vältä myrkkyjä, alkoholia, lääkkeitä, huumeita, tupakkaa ja negatiivisia ihmisiä. Pidä huoli omista asenteista, ajatuksista, sanoista ja teoista. Älä lisää Jumalan kielteisyyttä elämääsi. Etsi ne ihmiset käsiisi, joiden kanssa olet riidassa tai epäsovussa. Tee aloite asioiden saattamisesta sopuun. Jos riitapukari ei kykene tulemaan vastaan, niin päästä irti rakkaudella. Siunaa hänet mielessäsi ja jatka elämääsi. Et voi tehdä enempää, koska hän myös vastaa valinnoistaan itselleen ja elämälleen. Tee voitavasi ja antaudu sisäiseen johdatukseesi. Elämän laatusi paranee vähitellen. Et voi olla huomaamatta, koska valo lisääntyy elämääsi. Onhan aivan eri asia operoida pimeän hämärässä,  kuin valonkajastuksessa ja täydessä valossa.

" Jumalani,  rakkautesi kipunoi ja säihkyy kirkkaana kaikessa elämässä. Vaikka silmäni eivät ole tottuneet valoosi, niin sielussani soi uusi laulu, elämän laulu. Vahvista minua toimimaan kaiken ja kaikkien suhteen oikein, niin kuin Sinä opetat meitä. Anna minulle rohkeutta lähestyä heitä, joiden kanssa minulla on selvitetäväiä asioita. Haluan saada itseni ja elämäni järjestykseen, niin että tässä uuden elämän kynnyksellä, voin pukea ylleni valkoisen henkivaatteen. En voi muuttaa maailmaa, mutta voin kasvattaa itseäni rakkaudellisempaan suuntaan. Voin puhua ja kirjoittaa sinusta niille, jotka vielä epäröivät tai ovat epätietoisuudessa. Siihen minä tarvitsen tukea, että voin astua esiin ja tehdä voitavani.. Amen."

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Suuren muutoksen kynnyksellä

Mikä on se suuri muutos, josta henkimaailma on kuiskinut pitkään, eri kanavien kautta? Kanavana ovat olleet henkisesti virittyneet ihmiset, joilla on avoimuutta ja herkkyyttä olla kommunikaatiossa eri tasojen asukkaiden kanssa. Pelkästään se, että joku mainitsee mahdolliseksi sen, että maailmankaikkeudessa on muitakin kuin ihmisiä, saa heikkohermoisimpien niskakarvat nousemaan pystyyn. Tiedeyhteisö on tiennyt vuosikymmeniä, että maailmankaikkeus pitää sisällään mitä erilaisimpia tasoja ja paikkoja, jossa on elämää. Politiikot ja vallanpitäjät eivät ole olleet kovin innokaita julkaisemaan muunlaista " totuutta", kuin vanhakantaisen uskomuksen " olemme ainoita koko universumissa."

Kultainen aika-mitä se tarkoittaa meille tavallisille tallaajille? Tavallisiksi tallaajiksi kutsun ketä tahansa ihmistä, joka koittaa selvitä arjesta tekemällä työtä, maksamalla veroja ja huolehtimalla asioistaan. Suurin osa ihmiskuntaa lukeutuu tavalliseksi tallaajaksi, pieni osa on niitä, joilla kuulostaa olevan ovi raollaan eri ulottuvuuksiin ja yksi osa käyttää, muiden suostumuksella, valtaa. Vallankäyttäjät eivät valitettavasti ole ruudin keksijöitä tai edellä aikaansa olevia kirkasotsaisia ajattelioita tai visionäärejä, vaan usein vanhakantaisia jumittuneita ja omien etujen ajajia, joille tärkeämpää on pitää tavallinen ihminen kontallaan. Kontrollointi ja luvanvaraisuus on yksi keino pitää vallalla vanhentuneita käsityksiä ja vailla totuutta olevia uskomuksia.

Murroksen aika puistelee koko ihmiskuntaa. Kyse ei ole jonkun peräpörhölän vallankumouksesta, vaan maailmalaajuisesta muutoksesta. Muutosvastarinta on valtava, koska kaikki se mille vanhamaailma on rakentunut tulee väistämättä murenemaan. Siinä rytinässä uskonnot tulevat aivan uuteen valoon, maanteide, historia, talous, koulutus, terveydenhoito, ihmiskäsitys jne. pirstaloituvat. Mitä jää jäljelle? Ihmiskunta, jolta katoaa valheeseen perustuva turvallisuudentunne taivaantuuliin.

Vanha murtuu ja uusi tulee esille, niin luonto toimii. Energia on keskeistä, joten tyhjäksi jäävää tilaa ei ole olemassa. Kysymys kuuluu, kuka aloittaa sen keskustelun, jossa pohditaan ihmiskunnan tulevaisuutta siinä valossa, mikä osoittautuu todeksi? Emme ole olleet koskaan ainoita olentoja maailmankaikkeudessa ja että maapallolla  nyt olevat ihmiset käyvät läpi henkisen evoluution yhden vaiheen. Transformaation aineellisuudesta henkisyyteen ja sitä kautta maailmakaikkeuden tietoiseksi, vastuunsaottavaksi olennoksi? Muutos täytyy olla valtava, sillä kaikesta uutisoinnista pääteltynä ihmiskunnan moraalinen ja henkinen tila ei juurikaan ole kehittynyt vuosituhansien aikana. Rakkaudellisuus ja anteeksi antaminen ei ole "muotia" vaan tappaminen ja kosto elää. Tunteet voivat loistavasti ihmisten mielissä ja arjessa.

Kumpaa koiraa ruokit, kilttiä vai vihaista? Vanhan maailman sanonta, jonka vastine tulevaisuudessa ja jo nyt on - kumpaa Alienia ruokit terroristia vai enkeliä? On olemassa olentoja, jotka saavat energiansa ihmisen ajatuksien ja tunnetilojen kautta. He linkittyvät toisiinsa niin, että toinen ruokkii toista. Tämä on äärimmäisen tärkeä ymmärtää käytännön tasolla. Ajatuksemme ja tunteemme ovat maailmakaikkeuden "valuttaa",  koska kyse on polttoaineesta, energiasta. Ajattelumme ja tunteemme virtaavat paikasta, tilasta ja ajasta piittaamatta. Ne etenevät energia aaltoina läpi universumien . Negatiiviset liittyvät negatiivisiin, positiiviset positiivisiin jne. Samankaltaiset vetävät samankaltaisia puoleensa. Olemme jokainen luovia potenttiaaleja ja tarkoituksenemme on kasvaa tietoisiksi universumin kansalaisiksi.

Elämme seurauksien elämää ja nyt suuren murroksen aattona, laskut tulevat maksuun pika vippien tavoin. Kiihtyvässä syklissä meidän on alettava ajattelemaan laajempia kokonaisuuksia ja vihdoinkin uskallettava nähdä pidemmälle, kuin oman tontin rajoille. Sumutus ja manipulointi ovat tulleet tiensä päähän, todellisuus murtautuu esiin ja sille ei kukaan, eikä mikään taho, voi yhtään mitään. Ratkaisijan aseman nousemme me, tavalliset taivaalliset ihmiset. Meitä on enemmistö ja meidän on tehtävä tarkoituksemme.

Rukoilu virrattaa energiaa, valon voimaa ja vahvuutta, läpi koko maailmankaikkeuden. Sydämestä aaltoina virtaava rakkaus elävöittää niin lähettäjänsä, kuin kaiken, mitä se koskettaa. Meditaation syvällisessä hiljaisuudessa, näkymättömissä fyysisiltä katseilta, valopunokset kutoutuvat loistokkaasti yhteen, muodostaen läpikuultavan kudoksen, joka kestää. Siihen kudokseen voi jokainen liittyä ja sen kudoksen aikaansaamiseen kutsutaan jokaista meistä.

Nyt on valmistautumisen aika. Voimme odottelun sijaan valmistaa tietä. Jokaisena päivänä meillä on tilaisuus tehdä positiivisia, elämää rakentavia päätöksiä. Jokaisena päivänä meillä on mahdollista lisätä valoa maailmankaikkeuteen, heijastamalla Jumalallista puolta itsestämme. Paluuta menneseen ei ole. On tie, joka johtaa kirkkauteen. Kysymys ei tässä vaiheessa ole enää halustamme vaan vastuullisesta ryhtymisestä.

" Oi suuri Jumala, joka olet vihdoin kääntämässä kirkastetut kasvosi puoleemme. Olemme siis valmiita ottamaan vastaan siunauksesi. Sinä tunnet ihmisen ja tiedät, että muutoksien tullessa käperrymme vanhaan turvalliseksi koettuun elämäämme. Meitä pelottaa, vaikka luottamuksemme Sinuun kestää. Pelkäämme rakkaittemme puolesta, jotka eivät suostu kääntämään katsettaan kirkkauteen, vaan he lymyävät pimeillä kujilla, koston ja vihan tunteet sydämissään. Mitä me voimme heille? Miten toimien heidän sydämensä avautuisi uusille parantaville energioille? Olemme voimattomia, koska tiedämme, että kaikkien on itse kannettava ristinsä. Jokaisen meistä on vapaaehtoisesti valittava ja kannettava vastuu seurauksista. Siihen me tarvitsemme voimaa ja rohkeutta, että pitäydymme tässä tietoisuuden valossa. Vahvistukoon valosi ja täyttyköön tahtosi kohdallani. Olen kulkenut niin pitkän pimeän, että nyt jo tiedän,
mitä valo vaatii ja mitä se tarkoittaa.
Polveni eivät horju, koska Sinä olet minun kanssani. Sinun valosi on minun valoni. Amen."

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Hengestä kumpuavia ajatuksia

Olemme henkisiä olentoja. Tarkoituksemme on tulla tietoiseksi tästä. Tietoiseksi tuleminen tarkoittaa ymmärryksen laajenemista elämän suhteen, syyn ja seurauksen suhteen, kaiken suhteen ja sen suhteen, että Jumala on kaikkeuden luova voima. Meillä on vapaa tahto valita elämisemme sisällöt ja suunnat, ajatukset ja asenteet sekä tekemiset ja tekemättä jättämiset. Se minkä panemme alulle, saatamme loppuun ja niin ollen kannamme seuraukset ja vastuut. Sekä hyvässä, että pahassa. Tietoiseksi tullut ihminen ymmärtää tekojensa seuraukset, tiedostamatta elävä ihminen elää sattumanvaraisesti, koska ei ymmärrä eikä tiedä omasta hengestään eikä siitä, että vastaa teoistaan itselleen ja toisille.

Henkenä vaihdamme olemassa olon tasoa sen mukaan, olemmeko kehollisia vai kehottomia. Asutammeko kehoa vai olemmeko hengenmaailmassa. Henkinen olemuksemme on ikuinen. Kuolema koskee kehoa eli ruumista, ei henkeä eli sielua. Tämä on se kiista ja uskomuksen kohta, josta väännetään kättä kirkoissa ja tiedeyhteisöissä. Tämä on kohta, joka mittaa henkistymisen tilaa ja tasoa.

Elämän tarkoitus on elämä itse. Halumme ja innoituksemme syntyvät sisimmästä ja värittyvät uskomusjärjestelmiemme kautta siksi, mitä arkemme on. Usko ja uskottelu ovat voimakkaita työkaluja ja voimme niiden avulla joko tuhota tai rakentaa. Tässä on kohta, jossa valta ja vallankäyttö kohtaa ihmisen. Vallan ollessa materialistien otteessa, siis niiden, jotka eivät tunnista
henkisyyttä eivätkä Jumalan olemassa olo. He markkinavoimien kautta, manipuloivat ihmisiä käyttäytymään mieleisillään tavoilla. Kuluttamaan, olemaan uskollisia rahan vallalle ja heille itselleen. Nöyrät ja kuuliaiset alamaiset, ovat kautta historian olleet, vallassaolijoille tärkeitä. He itseasiassa mahdollistavat materialistien elintason ja vaurauden.

Jeesus opettaa, että ihminen ei voi palvella kahta herraa, mammonaa ja Jumalaa.  Tässä on kohta, joka avaa näköalan tämän päivän maailmalliseen tilanteeseen. Kumpaa me palvelemme? Nyt ei ole kyse kirkoista eikä instituutioista vaan ainoastaan palvelemisesta, mikä tarkoittaa suhdettamme näihin kahteen,  Jumalaan ja mammonaan.

Olemme maailmassa, mutta emme maailmasta. Olemme kehossa olevia henkiä ja otamme välttämättä kantaa tähänkin asiaan. Maallistunut henki, joka potee jatkuvaa ristiriitaa. Mikä on oikein ja mikä on väärin? Mikä vie eteenpäin ja mikä taannuttaa? Millä lisään kuormaani ja millä saisin helpotusta? Kuka puhuu totta ja kuka valehtelee? Onko materialistisessa maailmassa olemassa totuutta? Miten siellä voisi olla, koska kaikki rakentuu illuusioon. Illuusioon rahan, omaisuuden ja omistamisen utopiaan? Ollessamme maailmassa elämme arkeamme maallisten lakien ja asetuksien sisällä. Lait ja asetukset ovat materialistien laatimia. Siis heidän, joilla ei ole henkistä ulottuvuutta tietoisuudessaan.
Jumalan lait ovat ikuisia ja ne eivät muutu. Niissä on ulottuvuus läpi kaiken. Materialistien lait muuttavat sisältöä sen mukaan, mikä nousee tärkeäksi maallistuneessa elämässä. Kaksi todellisuutta, joista vain toinen kestää ajan hampaan, toinen murenee väistämättä.

Henkimaailma on tietoisuuden tila. Voit olla siitä tietoinen ja oletkin, kun olet elänyt tarpeeksi kauan, pitkään ja hartaasti. Niin kauan, että tietoisuutesi on avartunut ja näkemyksesi kirkastunut. Yhteytesi henkimaailmaan on tosiasiallista toimintaa. Samankaltaiset vetävät toisiaan puoleensa. Ihminen joka ei tunnista henkeään on silti henkinen ja niin ollen vetää puoleensa samankaltaisia henkimaailman olentoja. Pahis on usein yhteistyössä henkimaailman pahiksien kanssa. Henkisesti virittynyt on yhteydessä samansuuntaisten henkien kanssa. Tämä selittää sen, miten ihmisen kasvu ja vapaantahdon toiminta jyvittyy pienemmästä suurimpaan. Olemme kaikki matkalla kohti henkisyyttä.
Vasta,kun siirrymme pimeydestä eli hengettömyydestä henkisyyteen, alamme nähdä ja ymmärtää olemassa olomme merkitykset ja tekojemme seuraukset. Ei se, että olemme sitoutuneita johonkin oppiin tai lahkoon tee meistä Jumalan lapsia. Meidän on elettävä läpi luomuksemme eli oma itsemme ja aikaansaannoksemme. Jeesuksen elämä ja opetukset ovat tienviittoja henkistymiseen eli henkiseen avartumiseen.

Rukous on avain johdatukseen. On olemassa henkiä, jotka ovat matkanneet ihmisenä ja käyneet läpi kirkastumisen prosessin. He ovat todellisia olentoja, joilla on lupa ja valta tulla avuksemme pyytäessämme sitä heiltä. He eivät voi puuttua elämäämme vasta kun rukouksessa pyydämme heiltä apua, ohjausta ja muita henkisiä voimavaroja. Rukous on puhetta Jumalalle ja se kuullaan aina. Meditaatio on mielenhiljentämistä kuulemaan hengen maailman vahvistavaa opastusta. Meditaatiossa oppaamme ja enkelimme voivat lähentyä meitä. Heidän vahvistavien viestiensä kuulemiseksi ja ymmärtämiseksi tarvitsemme mielen tyyneyttä. Sekasortoinen ajattelu ja ajatuksien loputon tulva estää meitä kuulemasta. Meidän tehtävämme on antaa tilaa hiljaisuudelle, koska se on ikään kuin mieluisan vieraan vastaan menemistä, jotta tapaaminen onnistuisi.

Opettele rukoilemaan. Rukoilemisen jälkeen kuulemaan ja ymmärtämään. Kaikki pyyntömme eivät tule toteutumaan, koska emme tarvitse kaikkea anomaamme. Rukoile henkisiä asioita, koska hengestä sinä luot materiaalisen todellisuutesi.

" Isä meidän, joka olet. Tunnistan olemuksesi oppaissani ja enkeleissä, jotka ovat läsnä elämässäni. Juuri tänään tarvitsen suojaa ja vahvistusta. On asioita, jotka ahdistavat elämääni, enkä tiedä, miten minun tulisi toimia, niiden suhteen. Tietämättömyys on tuskastuttavaa, koska aika ja energia hupenee huomaamatta ja väsymys valtaa olemukseni. En jaksa aloittaa saati saattaa loppuun. En kykene tekemään aloitteita vaan odotan jotakin tapahtuvaksi. Olen täynnä ja silti niin tyhjä. Pyydän vahvistusta sille, että osaisin ottaa oikeansuuntaisia askeleita. Rukoilen voimaa ja energiaa tuoda julki sitä todellista totta, josta olen päässyt osalliseksi. Haluan pitää yllä ja vaalia valoasi. Kiitos siitä, että kaikessa, heikkoudessakin, olet läsnä. Amen."

lauantai 7. kesäkuuta 2014

Ajassa liikkuu vai liikkuuko aika?

Mittaamme elämäämme vuosina, kuukausina, tunteina, sekunteina. Elämänkaari, joka alkaa pisteenä ja nousujohteisesti saavuttaa tietyn kohdan, josta kaari alkaa laskea. Laskeutuu samalle tasolle, josta sitä alettiin piirtää. Alku ja loppu, siihen väliin mahtuu koko elämä. Niin me luulemme, koska emme tiedä muuta.

Uskomuksemme värittävät koko elämämme. Harvoin kyseenalaistamme uskomuksiamme, koska on turvallista uskoa, kuin yleisesti uskotaan. Kuulua samaan seurakuntaan, yhteisöön tai yhdistykseen antaa turvallisuuden tunnetta. Näin meillä – menttaliteettia. Systeemi toimii paremmin, kun sora ääniä ei kuulu. Saman mielisiä on helppo johtaa. Alaisten uskollisuus johtajille takaa asioiden sujuvuuden.

Entä sora äänien merkitys? Usein sora äänien aiheuttajia karsastetaan, koska he haastavat vallitsevan systeemin. He kritisoivat ja tuovat esiin usein kiusallisia asioita vallitsevan systeemin nurjemmalta puolen, kuten vallanhimosta kumpuavan ahneuden, piittaamattomuuden ja vääristeltyjen totuuksien perimmäiset tarkoitukset. Sora äänien takaa löytyy ihmisiä, joilla on rohkeutta ajatella omilla aivoilla, tutkia ja ottaa selvää. Kapinalliset, populistit, toisinajattelijat, mielenosoittajat jne. Juuri se kansanosa, joka pitää vallassaolijoita varpaillaan.

Hyvinvointi on ikuisuus aihe, josta väännetään peistä. Yleisellä tai yhteiskunnallisella tasolla on selkeät käsitykset, miten yksilöä hoidetaan, jos hän voi huonosti. Ennen huonovointisuuden putkahtamista elämään, meillä ihmisillä on niin sanottu etsikkoaika. Miten pidän itsestäni huolta, etten päästäisi itseäni siihen tilaan, että joudun systeemin lääkittäväksi. Ennaltaehkäisy tarkoittaa vastuun ottoa omista valinnoista. Siinä elänmänvaiheessa, kun alamäki alkaa, syystä tai toisesta, meillä on vaihtoehtoja toimia.

Elämä on täynnä vaihtoehtoja, mutta yhteisössämme on vallalla käsitys, että ei ole olemassa muuta hyväksyttävää tapaa toimia, kuin se mitä pidetään yllä ns. virallisella tasolla. Mikäli uskomme vain sitä, mitä meidän halutaan uskoa, jätämme koko rikkaan, runsaan ja vaihtoehtoja täynnä olevan elämän huomiotta. Kapeudumme ja hyvin helposti meistä tulee systeemin uhreja. Näistä uhreista ei puhta, koska ne lyövät kiilaa kaikkivoipaiseen viralliseen systeemiin.

Valinta on kaikesta huolimatta aina itsellä. Mihin alan? Mitä teen elämälläni, ajallani? Olenko unessa elämän runsauden suhteen ja pitäydyn kaavoihin, jotka antavat kapean ja näennäisen näköalan elämään? Annanko elämäni lipua ohi koskaan kyseenalaistamatta sen merkitystä? Uskallanko koskaan nousta seisomaan, koska olen uskomuksieni tilassa kontallaan?

Elämä haastaa meitä kaikkia. Itsestämme löydämme vastaukset kaikkein kipeimpiinkin kysymyksiin. Sisäinen itse on aina läsnä, olkoonkin, että olemme kiinnittyneet ulkoiseen. Elämisessä on lopulta kyse oman totuuden oivaltamisesta.  Olemme jokainen ottaneet haasteen vastaan, koska olemme tällä elämänkaarella. Aika on määre, mitta,  joka kuvitteellisesti pitää systeemin kasassa. Olemme enemmän kuin piste elämänkaarella, olemme ajassa liikkuvia ikuisuuden olentoja. Matka todelliseen elämään alkaa siitä hetkestä, kun on valmis katsomaan sisimpään ja kysymään itseltä, mitä olen valmis itsessäni tekemään elämän parantamisen suhteen? Odotus, että joku muu hoitaa hommat, on vanhentunut malli, josta on mahdollisuus päästä eroon. 

Ajatus ja tunne vetää puoleensa. Luomme niiden kautta. Halu ja motivaatio on moottori, joka käynnistää elämisen prosessit. Ensin on löydettävä halu tehdä jotakin. Todellinen halu on se aktivoiva elämänkipinä, joka saa meidät ryhtymään. Sitä kipinää meidän on hoidettava oikeanlaisilla tavoilla.
Henkinen kipinä hoituu henkisyyteen liittyvillä asioilla. Luonnostaan henkisyyteen kuuluu rakkaus ja anteeksi antaminen, hyväntekeväisyys ja ilo. Meditaatio, rukous ja elämästä kiitollisuus vahvistavat henkiminäämme. Ne eivät pelkästään riitä, vaan niitä tulisi toteuttaa arkisessa elämässä. Pyhittäminen tarkoittaa juuri tekoja rakkaudesta päin. 

" Kohtaan sinut sisareni, veljeni, siinä tunteessa, että olemme elämän matkalaisia hamasta aamu usvasta illan kirkkauteen. Olemme kohdanneet usein ja jokaisesta kohtaamisesta on jäänyt jälki sydämeeni, siihen todelliseeen toteen, mikä minussa on ikuista. Ilo, jota tunnen, ei ole tästä elämästä, vaan kauempaa ja korkeammalta. Se yhdistää ja antaa toivoa, silloin kun tämän elämän soinnut saavat minut unohtamaan oman todellisen olemukseni. Olen kiitollinen elämästä, koska sen läpivievillä teillä olen saanut varttua siksi mikä olen nyt. Sinä ja minä kuulumme yhteen, läpinäkyvät siteet eivät heltiä edes kehon kuolemassa. Turhaan murehdimme ja huokaamme, sen sijaan meidän tulee olla kiitollisia. Kiitollisia siitä, että nämäkin vaikeudet vievät meitä kohti eivätkä suinkaan loitonna. 

On olemassa taso, jossa kaikki näkyy selvästi. Selkeämmin kuin ikinä ajallisessa kehossa ollessa. Minulla on, aika ajoin, tilaisuus tietää, miksi, miten ja syystä että.  Sen tietoisuuden yhteen sovittaminen tämän elämän tilanteiden suhteen, on haaste. En voi edetä yhtäkään askelta ettenkö kävisi  kokemuksien läpi. Siinä on elämäni siunaus vaikka toisinaan voin kokea sen kiroukseksi.

Valitsen aina ja kaikessa puoleni. Olenko elämää vastaan vai sen puolesta. Elämä on yhtä kuin Jumalan tahto. Jumalan tahto on ikuisuuksien virtaava elämä, jonka perusta on totuus ja armo. Jos en kestä totuutta, vastustan sitä. Jos kestän totuuden, en voi muuta kuin edetä ja kasvaa. Jumalallinen armo lepää ikuisuuden virrassa eli energiassa. "Vaikka minä vaellan pimeässä laaksossa, en minä pelkää mitään pahaa." Ei tarvitse pelätä, koska rakkaudessa eli Jumalassa, ei ole pelkoa. Minussa on pelkoa niin paljon, kuin olen Jumalasta erillään. Siinä on tekemisen ja ryhtymisen paikka, että pystyisin luottamaan enemmän kuin pelkäämään. "

Hengen puhetta hengestä. Kiitos, ylistys ja kunnia. Amen.
 

torstai 29. toukokuuta 2014

Mikä on kauneinta sinussa?

Kauneinta on hyvyys, mikä välittyy sanoista, katseesta, kosketuksesta ja välittämisen tunteesta. Kauneinta on inhimillinen myötäelämisen taito, kun otat osaa lähimmäisen suruun tai iloitset hänen onnistumisestaan. Kauneus on sisäisyydestä nousevaa, korkeuksiin yltävää rakkautta. Kauneus on hyvyyttä, jota ei välttämättä osaa pukea sanoiksi. Sen tuntee ja aistii. Siinä on hyvä.

Entä kun kauneus on kadonnut ja tilalle on tullut rumuus? Ruumuus voi piiloutua teennäisyyden ja valheen taakse. Siitä ei välttämättä ota heti selvää. Se hiipii varkaan tavoin ja iskee, kun uhri on varomaton. Selkään puukottaja on täynnä kipua ja vihaa. Kipua omien pakkomielteisten ajatusten vuoksi. Kaikki voi näyttää olevan kunnossa, mutta mitä tapahtuukaan suljettujen ovien takana?

Kaikki kokemukset, tunteet ja ajatukset heijastuvat väistämättä ympäröiviin ihmisiin. Tarinamme sisällöt voidaan lukea ystävien, perheen ja suvun kautta. Sieltä löytyy kaikki kauneus ja myöskin ruma häijyys. Meissä kaikissa ovat avaimet kaikkiin oviin, vaikka emme tiedä sitä. Voimme olla niin käpertyneitä ettemme voi oikaista itseämme.

Elämä on lahjomaton koska olemme kaikki samojen lainalaisuuksien ohjauksessa. Kysymys ei ole uskomuksesta eikä tiedostakaan, vaan totuudesta, johon kaikki heijastamme tekomme, aikeemme, ajatuksemme ja tunteemme. Totuus ei muutu halustamme eikä rukouksistamme. Se on aina ollut totta ja tulee sitä olemaan. Tämä näköala antaa perusteen henkiselle elävöitymiselle ja kasvulle.

Kiemurtelemme omissa todellisuuksissamme ja kuvittelemme kaiken olevan niin totta, kuin itse uskottelemme sen olevan. Saman mieliset lähimmäiset luovat dynastian, jossa vahvin tai ovelin säätää, miten toimitaan missäkin asiassa. Syntyy mielenkiintoinen näytelmä, vaikka osalliset luulevat sen olevan, ainoa oikea todellisuus toimia. Kaikki menee niin kauan hyvin, kun ollaan samaa mieltä. Saman mielisyys takaa elämän arjen jonkun asteisen sujumisen.

Kyse on vallan käytöstä. Kyse on kauneuden ja rumuuden kohtaamisesta. Kyse on hyvän ja pahan taistosta. Kyse on energiasta!

Kaikissa meissä kamppailee hyvä ja paha, kauneus ja rumuus sekä elämän kielteisyys ja elämän myönteisyys.

Luonnon lakien mukaan saamme sitä elämäämme, mitä teemme muille. Tekeminen tarkoittaa myös ajatuksia ja aikeita. Tämä on se huomioitava seikka ja tämän äärellä työskentelemme kaikki. Elämämme ydin kietoutuu tähän pisteeseen. Olenko tietoinen ajatuksieni tuhoavista tai rakentavista seurauksista? Luonko kauneutta vai rumuutta? Sidonko läheiseni itseeni orjantappura- vai silkkisitein?

" Taivallinen johdatus, avaa sieluni ja ymmärrykseni sen suhteen, miten kohtelen lähimmäisiäni.  Vahvista minussa valoa, etten lisäisi pimeyttä. Valossasi näen ja ymmärrän tekojeni raskauttavuuden ja myöskin rakastettavuuden. Näiden kahden tilan välissä elän elämääni ja nämä tilat sävyttävät todellisuuteni. Rukoilen vahvuutta valita oikein. Haluan heijastaa valoasi, mutta toisinaan olen niin täydellisen heikko, etten kykene vastustamaan pimeyttä, joka hiipii varjojen lailla sisimpääni. Niinä hetkinä kutistun, mitätöidyn ja lakkaan olemasta se valonkantaja, joka sieluni syvyydessä olen.
Vielä on matka kesken. Vielä on tekemättömiä taipaleita tässä elämässä. Vapisevin sormin sytytän kynttilän ja hiljennän hätääntyneen mieleni. Jumalani-auta minua pysymään hiljaa. Hiljaisuudesta löydän yhteyden, joka vahvistaa minuutta. Kiitos."




sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Riko rutinoitunut arki

Pidämmekö kaikkea itsestäänselvyyksinä? Rutinoitunut elämä vaarantaa kykyämme usakaltaa heittäytymiseen, luovuuteen ja ihmettelyyn. Hyvin järjestetty elämä on tarkoin suunniteltua ja koordinoitua. Koemme turvallisuutta, kun mielessämme on selvä konsepti siitä, mitä seuraa seuravaksi. Turvallisuuden kaipuumme viittaa siihen, että pelkäämme jotakin. Pelkäämme, että jokin voi tulla ja romuttaa elämämme. Pelkäämme päästää irti rutiineista, koska ne ovat sitä omina omaa luomusta.

Turvallisuuden kaipuussa ei ole mitään muuta pahaa paitsi,  jos sen ytimssä piileksii pelko. Pelko kangistaa kehon ja mielen. Jähmettymisen näemme kävelytyylistä, kasvojen ilmeestä, tavastamme puhua tai olla paikoillamme. Haluamme hallita elämää ja kaikkea sitä, mikä on omaa. Kiedomme hallintamme alle kaiken tai ainakin melkein.

Mitä enemmän pelkäämme, sen enemmän vedämme puoleemme asioita, tapahtumia ja tilanteita, jotka vain lisäävät kauhuamme. Kauhu sydämessä täytämme aikamme ja käytämme energiamme kaikenlaiseen touhuamiseen. Teemme itsestämme tärkeitä ja voimme olla jopa hetkittäin onnellisia, kaiken touhuamisen keskellä.

Elämää ei voi hallita. Se on ulottumattomissamme, vaikka olisimme käyneet kymmenet elämän hallinta kurssit, se ei antaudu tahtomisiemme eikä rukouksiemme alle. Elämä on aina uusi, tuore ja
yllätyksellinen. Me voimme tehdä elämästämme tylsän ja rutinoituneen ja onnistummekin siinä, mutta itse elämä on aivan muuta. Se merkitsee sitä, että luomuksemme on meidän kuvitelmamme tulosta ja teemme siitä totta itsellemme ja niille, jotka ajattelevat ja asennoituvat saman suuntaisesti.

Luovuus ja joustavuus on ihailtavaa ja tavoittelemisen arvoista, koska se avaa mieltä pelottomuuteen. Pelon sijaan elämään syntyy tilaa ja avaruutta. Luottamus kumpuaa sydämen syvyyksistä ja kun se saavuttaa arjen tasot, ihminen vapautuu. Vapautuu olemaan se, mikä on oikeasti. Kangistumisen tilalle tulee joustavuus ja ilo.

Iloisuus on merkki sydämen vapaudesta. Vapautunut sydän säteilee ulospäin valoisuutta, myönteisyyttä joka haastaa rutinoituja lähimmäisiä. Rohkeus olla vapaa ei synny muutoin kuin elämällä vangittuna. Vain vankina ollut tietää, mitä on olla vapaa.

Vankeus,  minkä olemme ottaneet elämäntavaksemme, on seurausta hengettömyydestämme. Emme ole yhteydessä todelliseen itseemme, siihen jumalalliseen osaan itseämme, joka on kytkeytyneenä kaiken maailman Luojaan. Vapaan valinnan kautta kytkeytymisemme seuraukset näkyvät, tuntuvat ja todentuvat elämässämme. Luoja Jumalan pois sulkeminen tuo pelon ja vankeuden.

Miten tulla enemmän elävämmäksi? Miten saada murrettua pelon piirit ja vankeuden kahleet? Miten löytää sisimmässä piileksivän ilon, onnellisuuden ja vapauden?

Tekemällä asioita toisin. Rikkomalla rutiinit käytännön elämässä. Muuttaa muutoksen tarpeet toiminnaksi, ryhtymiseksi. Pelkkä aie ja suunnitelma ei riitä. Tarvitaan tekoja. Kyse on omassa itsessä työskentelystä. Oman sisäisen itsen kuuntelemisesta ilman pelkoa. Todellinen itse on kytkeytyneenä koko elämän Luojaan, joka on rakkaus. Rakkaudessa ei ole pelkoa.

" Minussa soi hiljaisuus, josta löytyvät kaikki elämän soinnut. Olen osa elämän sinfoniaa, kun avaudun rakkaudelle. Rakkauden kämmenellä olen vapaa kaikesta, mikä ennen sitoi. Enkö iloitsisi, enkö nauraisi ja itkisi tästä tuntemisen tunteesta."

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Tiivistetty elämä

Sisimmästä nousee sanoja, joiden olemassaolosta en tiedä mitään. Ne piirtyvät näppäimien kautta näytölle luettaviksi. Tyhjästäkö syntyy kaikki? Jossakin minussa on lähde, joka pulppuaa elämää. Mikä on lähteen todellinen sijainti? Ylhäälläkö vaiko alhaalla? Minussa vaiko toisessa ulottuvuudessa?

Ulottuvuus kiehtoo ajattelua, koska sen kautta voin tulla tietoisemmaksi elämän suurista mysteereistä. On ulottuvuuksia ja ollessani jossakin niistä, en ole välttämättä tietoinen muista. Kuvittelen todeksi sen missä olen, koska en voi olla missään muualla yhtäaikaa. Entä kun verhot vedetään syrjään ja koko todellisuus tulee esiin? Missä silloin minä olen?

Olenko olemassa vaiko olematta? Olemassa oleminen on elämisen hienojakoisempi muoto. Elämään tässä, tarvitaan tiivistety muoto, raskas aine, keho, jolla siirryn paikasta toiseen. Tämän kehon sisällä minä olen ihminen, fyysiseen aineeseen sitoutuneena. Rajoittuneena aistien maailmaan ja tietämisen anatomiaan.Olen tiivistyneenä tässä ulottuvuudessa.

Muualla olen vapaa. Muualla voin lentää. Muualla olen selkeämpi itselleni, mutta en muille. Muodonmuutos on väistämättömyyden kohtaamista. On alku, on matka, on päätös. Matkalla olo on elämän kovin haaste, koska siinä pitää ponnistella tullakseen joksikin, ollakseen joku. Olenko minä joku, jonkun muun mielestä? Olenko minä minä, omasta mielestäni? Kuka minä oikeasti olen? Jos muut eivät sitä määritä, niin kuka tai ketkä sitten?

Ei minua kiinnosta tietää, mitä mieltä muut ovat minusta, koska he eivät oikeasti tunne minua. He näkevät vain kehoni, mutteivat sydäntäni. He eivät voi tietää, vaikka voi olla, että he kuvittelevat tietävänsä. Minussa on lähde, joka pulppuaa elämää, joka on todiste minusta olemassa olevana totena.
Jos he tietäisivät lähteestä itsessään, kaikki muuttuisi siinä samassa hetkessä. Kaikki kysymykset, epäilyt, pelot ja ahdistus katoaisi. Jäljelle jää vain lähde, joka pulppuaa elämää.

Teen matkaa pois lähteeltäni, palatkseni takaisin siihen. Jokaisella matkalla muistan vähän enemmän syistä, miksi olen olemassa. Jokaisella matkalla rakennan uutta kivijalkani päälle. Kivijalkani on ikuisuus, joka väreilee kaikessa. Muistan olleeni useasti täällä. Aina kokoamassa jotakin. Löytämisen ilo on oivaltavaa tunnetta. Juuri tätä kokemusta tarvitsen rakentumiseeni.

Väsymys elämään voi vallata ihmisen milloin tahansa. Pitkien kujan juoksujen jälkeen, kun mikään ei muutu, vaan tiivistyy tiivistymistään painolastiksi hartioille, sydämeen ja jalat alkavat painaa. Lepo kaikesta kääriytyy ympärille tiedostamattomaan uneen. Jokaiselle tuo tunne on määrittelemättömän tuttua. Ei aina jaksa, eikä pidäkkään. Aina ei jaksa, eikä tarvitsekkaan.

Käperryn lähteelleni ja nukun pois tämän uuvuttavuuden. Suljen vain silmäni näkemästä tätä tiivistettyä elämää, edes hetkeksi unohdan kuka olen nyt. En tarvitse sitä tietoa nukkuessani. Kaikki liukenee äärettömyyteen, kukaan ei ole mitään missään. On vain syke joka jatkaa sykkimistään. Siinä sykkimisen välissä on hiljaisuuden kaivo, sinne minä sukellan nyt. Olla olemassa olematta olemassa.

Muodonmuutos, siitä tässä on kyse. Möhkäleet sulaavat ja ydin paljastuu. Oi-en voinut matkani alussa tietää, että löydän itseni. Se todellisen toden, joka on kätkettynä, niin pitkään, että sen on aika nousta esiin. Eihän mikään voi kasvaa muutoin kuin juuriensa kautta. Eihän mikään muutu jos muuttuja ei suostu muuttumaan. Kyse kaikessa on halusta muuttua, kasvaa ja varttua. Pitkien pimeiden jälkeen aurinko voi tulla esiin entistä kirkkaampana. Siihen hetkeen kiteytyy kaikki. Pimeä väistyy ja on uusi aamu, aloittaa alusta tai jatkaa siitä, mihin jäi edellisessä elämässä.

Sanoja ilmaisemaan syvyyttä, ulottuvuuksia ja elämää. Elämä on ikuista ja niin olemme mekin. Kysymys kuuluu, joko nyt rohkenemme tekemään sillä tiedolla jotakin? Joko vihdoin nousemme sille ulottuvuudelle, joka antaa meille vapauden? Emmekö ole tarpeeksi vahvistuneita, tarpeeksi läpäistettyjä? Yhäkö kaipaamme olematonta olemista elämisen sijaan?

Sanojen päätteeksi piste.
Pisteen määre on mittaamaton äärettömyys.
Ei loppu vaan kaiken alku.


perjantai 21. maaliskuuta 2014

Surusta

Suru on tummiin puettu ihminen, joka seisoo sivussa. Ei liiku mikään, mihinkään, koko elämä pysähtyi. Tässä hetkessä on elämän mysteeri läsnä. Raja, joka on, mutta sitä ei näe ennen kuin joku astuu rajan yli. Lakkaa olemasta, mutta on kuitenkin läsnä, kipuna rinnassa, kaipuuna ajatuksissa.

Ei niin voi olla, että ihmisen sielu lakkaa olemasta!
Ei niin voi olla, että ihminen menettäisi olemuksensa syvimmän muodon!
Kuolema ei ole sielulle vaan keholle, ruumiille, joka on maasta muodostettu. Mistä tiedät, tunnet ja ymmärrät,  olevasi enemmän henkeä, kuin maallista kehoa?

Suru on inhimillinen tunne ja se on ilon sisar. Surressamme uppudumme mennisyyksiemme menetyksiin, itkemme kuolleitamme ja kaipaamme lohdutusta. Etsimme merkkejä ja pelkäämme, jos saamme niitä. Pelkäämme elää ja kavahdamme kuolemaa. Kuitenkin näiden kahden välissä, on jokaisen meidän, mahdollisuus elää hyvä elämä.

Vastukset ja vaikeudet ovat mahdollisuuksiamme kasvaa ja edetä. Juuri niissä voimme ulottaa ymmärryksemme henkisten ulottuvuuksien todellisuuksiin. Yhteyden luominen tapahtuu henkistymisen kautta. Olemmehan henkiä kaikki.

Ne, jotka menevät edellämme  tietävät elämästä enemmän kuin me, jotka  nyt suremme.

Jonakin päivänä joskus, kaikki tämä selviää. Siihen asti eläkäämme, eläkäämme itseämme ulos maailmaan. Juuri nyt on meidän aikamme.
Juuri nyt.



perjantai 7. maaliskuuta 2014

Selkeyttä oivalluksiin

Kuolema on siirtymistä ajasta ikuisuuteen, lihasta henkeen ja energiaan. Voitko ymmärtää, että kuolema on siirtymäriitti? Paljonko sinulla on uskomuksia tapahtumasta, joka läpi meidän jokaisen on mentävä? Pelkoa, ahdistusta, epäuskoa, surua tai torjuntaa, kieltämistä ja pois sulkemista. Kuitenkin kuolema on läsnä elämässä aina. Ilman kuolemaa ei olisi elämää.

Energia on keskeistä kaikessa elämässä. Energia on Jumalan ilmaisu ja siihen kiteytyy kaikki. Tunnistat Jumalan eli energian itsessäsi, hengität sitä, syöt sitä, ajattelet ja tunnet sen voimasta. Voi olla, että et tiedä koko mekanismista mitään tai et vain ole tullut ajatelleeksi koko asiaa. Ollessasi hyvässä kunnossa, elät sopusoinnussa itsesi ja Jumalasi kanssa. Voidessasi huonosti, joko henkisesti tai kehollisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti jne. olet ristiriidoillasi erkaannuttanut itsesi energiasta eli Jumalasta. Vapaa tahtosi määritää elämäsi sisällöt ja tasot. Vastaat tahdostasi elämälle eli Jumalalle, mutta myöskin itsellesi.

Vapaasta tahdosta asennoidut, ajattelet, suunnittelet ja toteutat elämääsi. Jumala eli energia virtaa kaikesta huolimatta jokaiselle meistä, mutta me itsekukin laadullistamme energian mieleiseksemme. Eli sinä luot elämäsi tilanteet ja vastaat niin ollen myös seurauksista. Niin pitkään ja hartaasti kun kiellät Jumalan tai välttelet sitä, joudut taistelemaan energiasta. Oma uskomusjärjestelmäsi sulkee tai typistää energian täysimääräisyyttä. Energian huvetessa olotila ja elämä on miinus merkkistä eli elämän eli Jumalan kielteistä.

Elämme elämää omista luomuksistamme käsin. Tapahtumilla on olemassa syynsä ja seurauksensa. Tämän päivän elämäsi on seurausta menneisyytesi valinnoista. Ollessasi yhteydessä Jumalaan, pyrit tasapainoon ja sopusointuun kaikilla elämänalaueilla. Et halua luoda tuhoisaa tulevaisuutta, koska ymmärrät vastaavasi kaikesta, niin itsellesi kuin elämälle. Miksi luoda tuhoisuutta, kun kerran voi luoda sopua ja rauhaa? Kyse on tiedostamisesta ja ymmärtämisestä. Jos et tiedosta, et voi ymmärtää ja tarvitsest niin ollen vielä hioutumista eli tuskallisia kokemuksia elämästä ja itsestäsi. Laskusi elämälle on monien elämiesi summa. Maksat siis tässä elämässä menneitä tekojasi ja sidot sieluasi eli henkeäsi tuleviin koitoksiin.

Ihmiset ympärilläsi ovat niitä, joiden kanssa olet tehnyt matkaa pitkään ja hartaasti. Vihamielisyydet, kaunat, riidat, kateudet ja hankaluudet kuvastavat kasvun ja muutoksen tarpeita. On löydettävä uudenlainen tapa suhtautua ja ratkoa ongelmia. Ei enää  itsekkyydestä kumpuavaa vihaa, koska se rajoittaa kasvua ja etenemistä eli tietoisuuden laajenemista. Ne ihmiset, joiden kanssa on sopuisaa ja myönteistä, ovat siis heitä, joiden kanssa tilit ovat tasan.  Olemme kaikki kytköksissä toisiimme. Verkostoidumme luomuksiimme ja liitymme elämän eli Jumalan suunnattoman moniulotteiseen ja monimuotoiseen luomisprosessiin. Olemme sinkoutuneet elämään kipinä eli sielu ryppäinä ja elämme Jumalan lakien alaisuudessa niin, että tulemme tietoisiksi luomakunnan jäseniksi, Jumalan kanssa kanssaluoviksi olennoiksi.

Henkimaailma on ulottuvuus, jossa on monta tai oikeammin lukematon määrä tasoja ja paikkoja. Sielu kehittyy ja etenee kaikissa elämissä, mutta on mahdotonta laskea elämien määrää. Luomme tulevaisuuksiamme tietoisuuden tason mukaan ja kun emme ymmärrä seurauksien lainalaisuutta, luomme sidoksia, joiden purkamiseen tarvitaan lukematon määrä kokemuksia.

On olemassa edellä kävijöitä, jotka ovat aika ajaoin tulleet elämään ihmisten maailmaan. Heidän henkinen olemuksensa ja tietämyksensä jättävät väistämättä jäljen ihmisiin. Heidän opetuksensa viitoittavat ihmisten valintoja, mutta he eivät ole uhranneet itseään ihmisen vuoksi. Jokainen sielu käy läpi henkisen transformaation ennemmin tai myöhemmin. Oikopolkua valastumiseen eli henkistymiseen ei voi olla, koska Jumalan oikeudenmukaisuus on täydellistä. Vapaa matkustajia ei ole, koska se kumoaisi Jumalan täydellisyyden.

Liitymme toisiimme, myös niihin, jotka ovat siirtyneet kehoista henkimaailmaan. He siellä, ovat siinä tilassa, mikä vastaa heidän sielullista tietoisuuttaan.  Kasvu jatkuu myös siellä, mutta on luonteeltaan vähän eri tyyppistä, kuin täällä aineessa ja ajassa.Yhteydet henkimaailman ja kehollisen maailman ihmisten välillä ovat mahdollisia. Samankaltaiset vetävät toisiaan puoleensa. Se missä on valoa, iloa ja rakkautta, siellä on usein valon olentoja lisäämässä harmoniaa. Toisaalta siellä missä on vihaa ja pahuutta, vetää puoleensa sen tyyppisiä henkiä. Kysymys on joka tapauksessa tietoisuudesta. Oletko sinä tietoinen niistä henkimaailman olennoista, jotka viihtyvät energiakentissäsi?

Valo voittaa pimeyden ja se tarkoitaa Jumala tietoisuuden lisääntymistä luoduissaan. Rukous on puhetta Jumalalle ja meditaatio on Jumalan kuulemista. Ihmiskunta on edennyt kasvussaan siihen tilaan, mikä on tämän päivän todellisuutta. Jokainen ihminen liittyy aikanaan siihen valoverkostoon, missä Jumalan tunteminen todentuu. Ne jotka ovat edenneet kasvussaan edemmälle, näyttävät tietä, heille, jotka vielä hortoilevat hämärässä. On äärimmäisen tärkeää nostaa oma valo eli energia näkyville. On äärimmäisen tärkeää rohkaistua puhumaan, kirjoittamaan ja tekemään parannusta. Parannuksen tekeminen on mielenmuutoksen aikaansaamista, maallisuudesta henkisyyteen.

Ole sinnikäs, älä anna periksi maalliselle, hengettömälle itsellesi, joka kiskoo sinua kohti umpi unta. Sinnikkyys on tietoisuudesta kumpuavaa voimaa, joka läpäisee jähmeän mielen ja laiskuuden. Joka hetki valitsemme kasvumme suunnan. Rukous kuullaan aina, mutta voi olla, että emme saa pyytämäämme juuri siinä paketissa, kun toivomme. Emme voi tietää parastamme pitkällä aikajanalla. Se mitä pyydämme, olkoon henkistä voimaa ja rohkeutta, kärsivällisyyttä, oikeamielisyyttä, lempeyttä sekä totuudellisuutta.

" Jumalani, rukoilen kestävyyttä ja sinikkyyttä tähän elämänvaiheeseen, mikä on arkeani tänään. Kovin helposti annan periksi laiskuudelle, mukavuudenhalulle ja valittamiselle. Kovin nopeasti suuntaan huomioni epäolennaisuuksiin vaikka tiedän, että minun tulee käyttää päiväni asioideni saattamiseen järjestykseen. Vahvista minua epäuskon hetkinä, etten tekisi typeryyksiä. Varjele rakkaitani ja anna enkeleidesi suojella heitä. Kiitos elämästä ja valosta, joka lisääntyy väistämättä." Amen.





lauantai 1. maaliskuuta 2014

H-hetki

Heräämisen hetki. Luomuksemme natisee liitoksissaan ja todellisuus tunkeutuu väistämättä esille. Maailmamme osoittautuu illuusioksi, uneksi johon uskoimme. Uskoimme, että raha tuo onnen, hyvinvoinnin, terveyden ja rauhan. Uskoimme, että vallassa olevat toimivat oikein niin materiaalisesti ja eettisesti. Uskoimme, että rakentamamme yhteiskunta suojelee heikompia. Uskoimme tehneemme jotakin suurta, hienoa ja kestävää, että se pysyisi totuudessa.

Usko siirtää vuoria ja luomuksemme on kääntymässä meitä itseä vastaan. Tuhoutunut uskomusjärjstelmämme tekee likaisen lopputyön. Uskoimme rahaan, emme Jumalaan Luojaan, emmekä halunneet löytää itsestämme tätä luovaa potentiaalia. Niin mielellämme rakensimme ulkoista, että väistämättä käänsimme selkämme sisäisyydelle.

Materialistinen maailma tuhoutuu, koska se perustuu pimeyteen. Pimeydessä sikiää ahneus, vallan himo, valtapyrkimykset, kateus, tappaminen ja tuho. Meissä jokaisessa on tuo puoli ja niin ollen taistelemme jokainen eturintamassa itseämme vastaan ja samalla yritämme olla enemmän, omistaa parempaa hyvää, mammonaa ja valtaa. Niin ylhäällä kuin alhaalla ja sisällä ja ulkona. Luomuksemme osoittaa moraalimme tason. Rakennelmamme tuo väistämättä esille oman kasvumme tasot.

Ne,  jotka ovat menneet H-hetkensä läpi, näkevät ja ymmärtävät näkemänsä.
Ne,  jotka nukkuvat edelleen, pitävät kiinni houreistaan tuskallisesti.
Ne, jotka ovat heräämässä ratkaisevat koko tilanteen kollektiivisesti.

Kuinka pitkään luhistuminen kestää? Mitä tapahtuu oikeassa elämässä?

Oikeassa elämässä on täydellinen rauha. Voitko ajatella niin juuri nyt? Jos et voi, niin olet edelleen unen rajapinnoilla. Henkinen maailma on ikuinen ja siellä ei olla sodassa, ei ahdingossa eikä epätietoisuudessa. Kuljet ahtaasta portista ja jätät kaiken turhan kynnykselle. Et tarvitse mitään, koska sinussa on kaikki. Luopumisen transformaatio on vapautumisen kokemus ja teet sen täydellisen vapaaehtoisesti ja halulla. Kukaan ei pakota tai vaadi sinulta maksua, koska olet kuullut elämän kutsun. Tämä elämä on Jumala, jonka olomuoto on rakkaus.

Rakkaus on yhtä kuin elämä on yhtä kuin Jumala.
Sinussa on potentiaali Jumaluuteen, koska olet ikuinen sielu.
Matka siihen kokemukseen on pitkä, vaivalloinen ja täynnä valintoja, sen mukaan missä olet menossa. Hiilestä muodostuu timantti tuhansien asteiden kuumuudessa. Sielusta muodostuu tietoinen olento tuhansien vuosien matkalla läpi ajan, paikan ja tilan. Kuitenkin jokainen syntynyt, elävä olento kantaa kaikessa mukana omaa henkistä ydintä. Vasta kun ydin tulee esille, ihminen herää todelliseen elämään. Mikä matka!

" Rakkauden Jumala, olen astunut portista, jota olen etsinyt vuosisatoja. Etsin sitä, vaikka en tinnyt etsiväni. Haparoin pimeässä pitkään ja tuskallisesti, koska halusin uskotella itselleni muiden kaltaisteni uskomuksia. Ihmettelin aina miksi ja juuri ihmettelyn kykyni nosti minut oikeaan suuntaatn etenevälle polulle, kohti Sinua ja todellista itseäni.

Rukoilen lakkaamatta ja kiitän. Tässä hiljaisuudessa on lepo. Tässä tietoisuudessa on järkkymätön rauha. Tässä on rakkaus, syyn ja seurauksen päätepiste. " Amen.

perjantai 28. helmikuuta 2014

Murtuma

Hiljaisuuteni keskeltä orastaa jotakin uutta. Entistä kirkkaampaa, selkeämpää ja pyhempää. Jokin minussa on muuttunut ja nyt olen heräämässä. Olen nukkunut ja kuitenkin elänyt tavallista arkielämää. Tehnyt töitä ja ihmetellyt sieluni hiljaisuutta. Ei sanoja, ei kirjoituksia, ei mitään. Syöksyin kuumeeseen ja luulin kuolevani. Viikon ajan kelluin " tiettömällä tiellä", enkä oikein muista missä asti kävin. Kolkuttelinko henkimaailman portteja vai latauduinko uuteen?

Nyt maaliskuun ensimmäisenä avaan silmäni ja tunnen olevani olemassa. Olemassa oleminen on enemmän kuin elämistä. Olen olemassa, olen ollut olemassa ja tulen olemaan olemassa aina. Hämmästyttävä tunne ja tieto. Aiemmin en kokenut tätä näin vaan aavistelin sen olevan totta. Nyt tiedän ja tunnen sen täydellisesti totena.

On olemassa raja jonka ylittämiseen ei tarvitse kuolla. Olkoonkin, että tila muistuttaa kuolemista. Vanha väistyy uuden tieltä. Jokin minussa muuttaa ulottuvuuttaan. Ajattele, Sinä olet aina olemassa.
Mihin kiiruhdat? Mistä huolehdit? Mitä yrität kontrolloida? Elämääkö vai rajallisuuttasi? Rajallisuus ajaa meitä ihmisiä stressiin ja todellisuudessa rajallisuuden kokeminen on alemman mielen luoma harha. Alempi mieli, ihmisen mieli on aikaan sidottu mutta todellinen mieli, henki mieli ulottuu kaikkeuden ytimeen ja ymmärtää, mitä on todellisuus.

Älä pelkää elämää, äläkä kuolemaa.
Tartu kiinni aavistukseen, joka kuiskaa sydämesi syvyydestä: Rakkaus on todellinen olemuksesi. Olet osa sitä, liityt siihen etkä koskaan oikeasti ole ollut siitä erossa. Rakkaus on luomisvoimasi.

Elät siitä.
Elät siinä.
Ja kuolemisesi vanhasta vapauttaa sinun todellisen olemuksesi.

Pyhä elämä virtaa lakkaamatta. Se ei pääty ihmismielen pimeyteen, joka kouristuu olemattomiin houreisiinsa. Se ei pääty ihmiseen, vaan jatkaa matkaa läpi universumin, läpi olomuotojoen, jotta koko luomakunta kokisi muotonsa muutoksen kohti täydempää elämää. Jumala ei lakkaa olemasta, vaikka ihminen epäilee ja loittonee aika-ajoin hänestä. Jumala ei lakkaa olemasta, vaikka ihminen torjuu hänet tai kuvittelee hänet itselleen sopivaksi.

Tässä hetkessä ei ole mitään, mikä pidättelisi sinua, avautumasta sisäiselle.
Suuntaa huomiosi sydämesi henkiseen prinsiippiin, luo yhteys todelliseen olemukseesi ja heihin, jotka kulkevat vierelläsi ajasta aikaan. Et ole erillinen vaan liityt kaikkeuden valovirtoihin. Päätä
painajaisesi ja ala elää. Vapauta todellinen itsesi ja myönny elämälle, Jumalalle joka on elämä.

Ole vapaa ja tee osuutesi. Liity valojoukkoihin ja murra omalta osaltasi tietämättömyyden pimeys. Astu valoon ystäväni.