Itsenäisyys

Mitä tarkoittaa itsenäisyys? Yksilön elämässä sitä, että ihminen päättää elämästään, tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Voiko ihminen olla itsenäinen, on kysymys jota voi pohtia monelta eri suunnalta. Yhteiskuntamme on rakenteeltaan sellainen, että se haluaa pitää ihmisistä huolta, omalla tavallaan, mutta samalla se velvoittaa ihmistä huolehtimaan omasta osuudestaan, suhteessa yhteiskuntaan. Tämä kytkös liittää yhteen yksilöt ja heidän itsensä ylläpitämät rakenteelliset laitokset ja instituutiot /organisaatiot. Ne jotka toimivat näiden rakenteiden huipulla, käyttävät valtaansa yhteisen hyvän luomiseksi ja ylläpitämiseksi. He saavat työstään palkkaa ja muita etuja, joista taas voidaan olla montaa mieltä. Näin piiri pieni pyörii, maassa maan tavalla ja enemmistön siunauksella. Enemmistö on taas niitä, jotka eri vaaleissa antavat äänensä mieleisilleen edustajille, jotka edustavat tiettyä puoluetta. Vähemmistö saa tyytyä enemmistön politiikkaan, olivatpa päätökset kuinka kaukana heidän näkemyksistään. Vähemmistö muodostaa eduskunnasa opposition ja sieltä päin edustajat yrittävät vaikuttaa vallassa oleviin. On suuri osa kansalaisia, jotka eivät äänestä, eivätkä osallistu politiikkaan. He eivät anna valtakirjaansa kenellekkään, vaan jääväävät itsensä ja tyytyvät osaansa. Tämä ryhmä on usein niitä maan hiljaisia, jotka elelevät elämäänsä politiikoista ja politikoinnista piittaamatta.

Eu on levittäytynyt siihen kuuluvien maiden vallanpitoon. Rahaliitto pitää otteessaan myös Suomea ja jokaista sen kansalaista. Tässä kohtaa ei voida enää puhua Suomen itsenäisyydestä ja samalla se romuttaa koko itsenäisyys ajatuksen. Ei Suomi ole enää itsenäinen maa, vaikka rajat vielä tunnustetaankin. Sisällöltään maamme kuuluu EU:n ytimeen, yhtä politiikkoa lainatakseni.

Tämä asia kokonaisuus kuvastaa sitä mikä on niin totta suurissa yksiköissä. Suuri pyörä pyörii ja vaikka se on menossa vikasuuntaan, sitä ei voida pysäyttää. Muutoksien aikaan saaminen tuntuu mahdottomalta. Byrokratia ja byrokraatit rakastavat suurien pyörien pyörittämistä, koska he ovat luoneet ne. He saavat siitä toimeentulonsa ja etunsa. Maksumiehinä toimivat ne tavalliset talliaiset, veronmaksajat.

Tämä vikasuunta on näkyvillä monessa yksikössä, jota hallinnoidaan virallisen tahon toimesta. Terveydenhoito on yksi kaikkein kipein asia. Terveydenhoito on kriisissä, resurssit ei riitä, systeemi nikottelee, lukee mediassa aina aika ajoin. Kukaan ei silti tee yhtään mitään. Resurssit ei riitä pohtimaan, mitä pitäisi muuttua? Resurssit ei riitä uudistuksiin, koska vanhaa ja toimimatonta on pidettävä yllä kynsin hampain. Suuri pyörä pyörii... Miten epäonnistunut terveydenhoito näkyy yhteiskuntamme ihmisissä? Liikalääkityksinä, diagnoosienteko herkkyyksinä, koska systeemi suosii lääkkeittä, olkoonkin että ne johtavat sairauksiin ja kuolemiin. Vanhukset ja lapset mutta myöskin hyvä uskoiset kansalaiset lääkitään surutta. On käsittämätöntä, että ne jotka päättävät asioista, uskottelevat itselleen ja samalla muille, että oireiden puuterointi voisi parantaa. Maailamalla ollaan jo täysin toista mieltä, mutta suomessa ei. Mitkä ovat ne kytkökset, joita ei saada esille, koska mikä muu selittää tämän vahingonteon jatkumisen, kuin rahalliset etuisuudet? Tietämättömyys on yksi syy, mutta sekin kuulostaa käsittämättömältä, koska tietoa ja tutkimuksia on kyllä jaossa.

Mitä sitten tavallinen ihmien voi? Itsenäistyä tekemään valintoja elämäänsä rakentavilla tavoilla. Toimimalla kriittisesti suhteessa viranomaisiin ja vallankäyttäjiin. Haastaa lääkärit ja hoitajat ottamaan selvää muustakin kuin pillerin pyörittämisestä. Haastaa politiikot tekemään työtä muutoksien eteen. Mikään ei muutu, jos yksilö ei muuta ajatuksiaan. Ajatus on ensimmäinen teko.
Kuinka voimme hyväksyä sen, että vanhuksemme lääkitään kuolemaan. Kuinka voimme hyväksyä sen, että oireileva lapsi lääkitään, olemattomin perustein, koko loppuelämänsä ajaksi, siksi että on paha olla? Kuinka paljon maassamme on unohdettuja vanhuksia, joille syötetään mielialalääkkeitä yksinäisyyteen? Yksinäisyys ei ole sairaus, niin kuin ei ole, vanhuuskaan. On totta totisesti heräämisen aika!!!

" Jumalani, rukoilemme elämän puolesta. Sen kauniin, rikkaan ja ulottuvuuksiltaan mittaamattoman puolesta. Anna meille rohkeutta puolustaa elämää tässä varjojen maassa. Anna meille uskallusta ajatella elämän ajatuksia, silloinkin kun kaikki näyttää ja tuntuu menetetyltä. Auta meitä tekemään oikeita asioita kaikissa toimissamme, niin ettemme eksyisi pimeyteen, joka tuntuu varjostavan aina vain enemmän. Vahvista meitä, ettemme vajoaisi pelkoon, epätoivoon ja masennukseen. Tee meistä elämäsi ilmituojia, niin että epäröinnin sijaan tulemme varmoiksi totuudestasi, joka on ikuinen. Kiitos kauneudesta, josta voimme ammentaa energiaasi niin että kykenemme menemään läpi, tämänkin osan matkaamme.Amen."