perjantai 28. syyskuuta 2012

Juuret maasta, henki taivaasta

Elämää kuvataan usein puuna. joka kasvaa juuriensa voimalla kohti korkeuksia. Lehvästö kuvaa, tietyllä tapaa, tätä todellisuutta, tätä aikaa ja vaihetta. Olen aina ollut kovin kiinnostunut siitä maanpäällisestä osasta sekä taivaallisesta vaikutuksesta, enkä niinkään juurista. Nyt kuitenkin pohdiskelen juurien merkitystä ja sitä kautta myös taivaallista säteilyä.

Fyysinen kehomme on osaltaan juuriemme ansiota. Emme olisi tässä ilman sukua. Geeniperimämme  näkyy kehomme muodossa, tukkamme värissä,  kehomme pituudessa tai leveydessä, suvun vaikutuksena terveydessä tai sairastavuudessa. Kulkupelimme yksi osa on todentunut menneisyyksien hämäristä tähän ruppiin tai ruumiseen. Tuo ruumis sana, ei jotenkin luonnu tai tuntuu vastenmieliseltä käyttää. Ruumis on ruumis, siis se osa joka jää, kun henki/sielu, on muuttanut sfäärejä keveimpiin ulottuvuuksiin.

Luonteemme tietyt piirteet, luovuutemme, käytännöllisyytemme ja ilmaisuvoimamme  ovat myös mahdollisesti suvun piiristä kotoisin. On mielenkiintoista ajatella, keneltä olen perinyt tämän tai tuon piirteen. Jossakin joskus on elellyt sukulainen, jolla on justiinsa saman sorttisia hyveitä tai paheita. Raamattu kertoo, että isien pahat teot siirtyvät aina kolmanteen ja neljänteen polveen. Mitenkähän sitten ne hyvät teot? Lentävät lauseet vahvistavat tätä, kun sanotaan, että hyvä kello kauas kuuluu, mutta paha kello vieläkin kauemmas. Kovin helppo on mennä mukaan pahan puhumiseen, kuin että yritykseen pysäyttää ilkämielisiä juoruja.

Kasvatuksella on juuri suvusta tulevat vaikutteet. Miten omat vanhempamme ovat saaneet vaikutteensa omilta vanhemmilta ja he taas omiltaan jne. Kasvatuksessa siirtyy juuri nuo raamatun mainitsemat pahat teot, Onhan todettu, että rankaiseminen on yksi suoraan siirtyvä ominaisuus "isältä pojalle".  Lyöty lyö, monissa tapauksissa.

Äidin vaikutus lapsen kasvuun ja kehittymiseen on ollut selviö kautta historian. Juuri suhde äitiin vaikuttaa ihmissuhteisiimme, mutta myöskin suhtautumiseen omaan itseemme. Siksi psykoterapia pureutuu niin hanakasti juuri äiti suhteeseen.

Äidin harteilla on suuri vastuu kuitenkin niin, että isää tarvitaan tukemaan ja olemaan läsnä perheen elämässä, kun on kyse lapsen kasvattamisesta. Isä tuo turvallisuuden tunnetta, koska perinteisesti juuri isään liitty tunne suojelemisesta. Turvallisuuden tunne, on yksi merkittävin rakennus aihe, taspainoiseen elämään. Turvattomuus rikkoo ihmisen sisimmän, koska turvaton joutuu olemaan koko ajan varauillaan, peloissaan ja puolustuskannalla. Siis stressaantunut ja kaikki me tiedämme, mihin pitkä kestoinen stressi johtaa. Sairastumiseen ja lopulta sairastamiseen. Immuunivaste ei toimi, kun energia on suunnattu valmiuteen pakene tai taistele. Siis-miksi lapset  voivat huonosti? Tämä huono vointisuus on katsottava laajemmasta perspektiivistä, kuin kehollisesta olemisesta. On katsottava myös käyttäytymistä, toiminta tapoja ja suhtautumisia. Juuri siellä ovat ensimmäiset merkit oireista jotka sittemmin laskautuvat kehollisiksi vaivoiksi.

Vahvat juuret jaksavat pitää yllä voimaa ja energiaa. Me jotka olemme lehvästöjä, ilmennämme itsessämme menneitä sukupolvia. Jos tässä olisi kaikki, niin mitä meistä puuttuisi? Se ydin, joka  lopulta tekee meistä sen, keitä meistä lopulta tulee. Kasvumme on kesken, koskapa vielä heiluttelemme itseämme tässä maailmassa. Meillä on sielu, joka elävöittää tämän kehon. Juuri siinä on se yhtymäkohta, jota kannattaa tarkkailla. Todennan elämässäni sukuni voimaa, mutta myös luon uutta, iki omaa itseäni. Siis maa ja taivas, suku ja henkimaailma yhtyvät minussa. Jos niin ei olisi, olisko tässä elämässä mitään mieltä? Enkö silloin vain kopioisi aikaisempia, koska en saisi vaikutteita mistää muusta? Mieti miten hauskaa? Isäni toi viestiä henkimaailmasta, kertoi, että kaikki siellä voivat hyvin. " Voi sinäkin lapseni, tee oma osuutesi. Me täällä tuemme sinua, kun sallit sen." Miksi en sallisi? Tervetuloa vain. Kaikessa ja kaikilla tasoilla tapahtuu edistyminen, kasvu ja henkistyminen. Ei ihminen henkisty siinä rysäyksessä, kun kuolema koittaa ja henki siirtyy henkimaailmaan. Henkistyminen on piiiiiiiitkä prosessi ja siihen tarvitaan kokemuksia elämästä. Olkoonkin, että osa elämistä, ei näy meidän täällä olevien silmille. Hioutuminen on edistymistä, kasvua ja ymmärrystä. Kuinka paljon olen keskeneräinen, näkyy, kuuluu ja tuntuu elämässäni, valinnoissani ja toimissani.

Vanhingollinen ketju katkeaa-sanoi eräs ihminen, joka koki valaistumisen, suhteessaan omaan sukuunsa. Hän tuli tietoiseksi, että juuri hänen on kyettävä muuttamaan toimintamallia suhteessa itseensä ja perheeseensä, ystäviinsä ja sukulaisiinsa. Hän vaikuttui ja teki parannuksen. Parannuksen tekeminen tarkoittaa mielen ja mieipiteen muutosta, negatiivisesta positiiviseen. Jotakin on tehtävä eri tavalla kuin ennen. Muutos on välttämtön, sillä mikään ei muutu, jos ihminen ei muutu. Kuinka pitkään ja hartaasti muutoksen aihiota tulikaan hioa, ennen kuin ihminen omaksui muutoksen. Se on oma tarinansa, mutta muistakaamme, että ajatus on tosissaan ensimmäinen teko.

Hyväksyessämme kaiken itsestään selvyyksinä, kieltäydymme kasvamasta. Toistaessamme uskomusjärjestelmiemme mantroja, pitäydymme joukkosieluisuuteen. Emme erota itseämme, koska soluttaudumme niin täydellisest siihen massaan, joka pitää hallussaan yleisesti hyväksyttäjä tapoja toimia. Yleinen mielipidehän luokitellaan sen mukaan, mitä enemmistö kannattaa. Irtaantuminen tästä massasta, on syntymäsi hetki henkiseksi olennoksi, omaksi todelliseksi itseksesi. Niin kauan kun sinulle on tärkeintä se, mitä muut sinusta ajattelevat, kuin että se,mitä sinä itse olet oikasti mieltä, olet perimäsi automaattinen jatke. Toistat samaa kavaa, teet asioita, niin kuin kaikki muutkin tuntuvat ja näyttävät tekevän. Mitä väliä-tämähän on vain elämää!!!!

Nyt on kuitenkin se aika, jolloin niin moni on havatumassa. Kaikella on väliä, jopa omalla itsellä on väliä, saatikka sillä mitä ihmisille tapahtuu. Kasvu ja kehitys on saavuttamassa sen pisteen, että suuri osa ihmisistä on heräämässä todelliseen itsetuntemukseen. Henkisyydelle ei enää naureskella, energiahoitoja ei enää pilkata ja niitä antavia ei väheksytä. Tietämättömyys on suuurin este havahtua. Siksi tietoa on jaettava. Siksi internet on luotu, että olisi olemassa väylä tuoda tietoa punnittavaksi. Jokainenhan tekee omat valintansa ja kantaa vastuunsa valinnoistaan omassa elämässään.

Esi-isämme, sukumme ja ystävämme kaikkialla, ovat samojen muutosvoimien alaisuudessa, kuitenkin oman vapaan tahtonsa mukaisesti. Jokainen on juuri siinä, missä hänen kuuluukin olla. Kuinka vapauttavaa ajatella. Kaikki tasoinen oikeudenmukaisuus toimii kaikilla tasoilla.Niin ylhäällä, kuin alhaalla, niis sisällä kuin ulkona. Siinä piilee Jumalan rakkaus ja pitkämielisyys. Oman lapseuden tunnustaminen avaa oven  henkiselle varttumiselle. Henkisen varttumisen tunnusmerkistö siirtyy suoraan elettävään elämään Voiko sitä tämän selvimmin ilmaista?


" Jumalani, kiitos elämästä, joka on synytyt sinusta ja jatkuu sinussa. Olen luvannut itselleni ja samalla sinulle, olla uskollinen elämälle. Elämän uskollisuus tarkoittaa parannuksen tekemistä ja parannuksessa pysymistä. Tiedän, että maailma haastaa minua kaikin tavoin. Tarvitsen voimaa ja rohkeutta todentaa päätökseni kaikissa kohtaamisissa ja tekemisissä. Itsessäni en siihen kykene, mutta sinun oikeudenmukaisuutesi ja rakkautesi valaisee polkuani. Juuri siinä valossa haluan pysyä. Juuri sitä valoa haluan tuoda esiin, olempa missä hyvänsä, tai keiden seurassa tahansa. Amen. "


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti