keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Byrokratiaa ja oikeudenmukaisuutta

(mielipidepalstalle menossa oleva juttu)

Uutisissa politiikot vääntävät totuutta esille, omista näköaloistaan, pyrkimyksistään ja uskomuksistaan. Politiikka on yksi uskomuksien kenttä. Siellä jos jossakin politiikoiksi itseään tituleeraavat ottavat mittaa, kenen uskomuksella on suurin vaikutus yleisöön eli meihin tavallisiin tallaajiin. He ovat saaneet valtakirjansa meiltä koskapa olemme antaneet äänemme sille, että juuri hän on se, joka ajaa minun asiaani. Demokratia on hyvä ajatus, mutta toimiiko se käytännössä, arjessa, meidän elämässämme? Saatko sinä äänesi kuuluville edustajasi suulla? Elämän ollessa tasaisessa vaiheessa eli ei ole mitään suurta ongelmaa, sitä tuskin tulee edes ajateltua. Kaikki vain etenee omalla painollaan. Sitten kun joudut syystä tai toisesta ottamaan kantaa itseäsi koskevaan epäselvyyteen, suhteessa johonkin viranomaiseen, tilanne mutkistuu ja muuttuu. Et olekkaan enää tyytyväinen ja hyvä asiakas, vaan omien oikeuksiesi puolustaja ja saatat koko viranomaisten systeemin kysenalaiseen tilaan, kysymällä, tiedustelemalla ja vaatimalla asioihisi selvyyttä. Sen sakeammaksi soppa käy mitä enemmän kuluu aikaa, mitä useampi taho joutuu asioitasi puntaroimaan ja mitä viranomaisemmasti asiotasi käsitellään. Byrokratian piru on astunut elämääsi ja byrokraatit eli asiantuntija-virkailijat asettuvat puolustusasemiin. He eivät voi tehdä mitään virhettä ja jos sellainen on tullut tehtyä, sitä ei missään tapauksessa myönnetä. Siis sinusta on tullut systeemin pirulainen ja kukaan ei tule rinnallesi antamaan tukea tai kertomaan mitä sinun pitäisi tehdä. Ei tule ne jotka leikisti edustavat sinua politiikan ja päättäjien saralla, et saa heitä vastaamaan puheluihisi, sähköpsteihisi. Ja jos joskus onnistut saamaan jonkun kiinni, niin tulet huomaamaan, että hän ei ymmärrä yhtään siitä mistä sinä puhut. Tai että hänen käsityksensä asiasta on se, että " eikös tästä ole olemassa laki ja asiahan on kunnossa."

Niinpä, jos sinulla ei ole ylimääräisiä varoja palkata kallista lakimiestä, vaihtoehdot käyvät hyvin kapeiksi. Alat itse puolustaa itseäsi ja oikeuksiasi. Tulet huomaamaan järkyttäviä totuuksia tästä hyvinvointi systeemistä. Tulet vihaiseksi, pettyneeksi, petetyksi, huijatuksi ja terveytesi alkaa horjua. Sinulla tulisi olla aikaa, voimaa, rahaa, tietoa etsiä oikeista paikoista oikeita tietoja, sitkeyttä, lujuutta, selkeä sanaisuutta sekä valtava määrä rohkeutta. Lisäksi tarvitset rakkautta ja tukea perheeltäsi, että he jaksavat kuunnella äyskintääsi, kiljumistasi ja itkuasi, silloin kun posti tuo jonkun viranomaisen päätöksen, jossa lyödään jo lyötyä. Samaan aikaan joudut jättämään taka-alalle itsesi hoitamisen, harrastuksesi ja jopa rakastamasi työ kärsii. Asioitasi käsitellään läpihuuto juttuina ylimielisten ja itseensä tyytyväisten viranomaisten toimesta. Se jonka pitäisi tutkia tilanteesi alusta alkaen, kuittaa asiasi ja elämäsi olan kohatuksella, kun asia siirtyy seuraavalle byrokraatille. Lopulta olet oikeudessa, mutta sitä ennen sinut on leimattu rikolliseksi tai muuten hulluksi. Viranomaisethan eivät tee virheitä ja sinä maksat joka ainoan euron mitä sinulta saadaan kynittyä, korkojen kera. Korko kasvaa koron päälle koko prosessin ajan. Sinulle ei myönnetä oikeutta eikä harkintaa, vaikka olisit kuoleman kielissä ja vaikka olet ollut oikeassa koko ajan.. Sinä et tule saamaan oikeutta niiden toimesta jotka tulkintojensa moninaisuuden vuoksi päättävät, että sinä olet toiminut väärin, sinulle ei kuulu  ja on olemassa pykälä joka osoittaa että niin se vain on! Ja jos pykälää ei ole sellaisenaan, niin se tulkitaan niin että se on.

Kuinka paljon suomessa on keskeneräisiä oikeusprosesseja joissa tavallinen ihminen taistelee omien oikeuksiensa puolesta, joko yksin tai jonkun asianhoitajan kanssa? Kuinka paljon nämä prosessit tulevat yhteiskunnalle eli meille kaikille maksamaan? Kuinka paljon on ihmisiä jotka ovat sairastuneet, kuolleet tai vetäneet itsensä hirteen sen vuoksi, että eivät kertakaikkiaan jaksa käydä loppuun tätä uuvutus taistelua? Kuinka paljon on yksilöitä, perheitä ja yrityksiä jotka ovat menettäneet kaiken näissä prosesseissa?  Ja tämä on hyvinvoinnista kuulu, demokratian ja tasa-arvon kulta maa. Tämä on maa, jossa tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus on perusoikeuksiin kuuluva, perustuslakiin kirjattu ja kaikkia sitova asia. Moraali ja eettinen näkemys on poljettu byrokraattien jalkoihin. Oikeudenmukaisuus ei voi toteutua, koska kaikki ovat kytköksissä keskenään ja korppi ei korpin silmää noki. Jäljellä olet vain sinä joka ihmettelet voiko elämästäsi tulla helvetti sen vuoksi, että oikeudentuntosi ei kestä vääryyteen, huolimattomuuteen ja tulkinnanvaraisuuksiin pohjautuvaa päätöksentekoa.


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti