Nuorimmaiseni laulaa tänään alakoulunsa päättymistä ja yläkouluun siirtymistä suvivirren sanoilla.
Jotakin maagista siinä on. Ilon tunnetta, vapauden riemua. Elämän virtaa parhaimmillaan.
Yksi vaihe päättyy, uusi alkaa. Askel askeleelta, kokemuksien läpi.
Minä laulan mukana, sydän ilosta sykkyrällään.
Yksi vaihe elämästä takana. Vanhat sidokset, uskomusjärjestelmien rippeet lentävät taivaan tuuliin. Vihdoinkin !
Oi elämää, kuinka kaunis olet. Enkö kiittäisi, enkö pyyhkisi surun kyyneliä ja antaisi niiden kirkastua ilon ja kiitollisuuden vuolaiksi virroiksi, jotka hedelmöittävät istuttamani uuden elämän ajatukset valtavaksi elämän puuksi. Siellä on linnuilla hyvä laulaa ja pesiä. Taivaan tuulet huojuttavat latvuksia ja juuret syvällä äiti maan sydämellä. Niin se on . Amen.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti