Unelmista todellisuuteen

Uneksit elämäsi juuri sellaiseksi jonka tunnet tarvitsevasi. Jokaisena hetkenä teet valintaa ja seuraukset tulevat kohdallesi väsitämättä. Ihmettelet vastoinkäymisiä, hankaluuksia, koska voi olla, ettet näe syytä, mikä synnyttää seurauksen. Itseen kohdistuva paine pakottaa, jokisen meistä, havahtumaan vastuuseen, omien pyrkimysten suhteen. Mitä olen tekemässä? Mihin pyrkimässä? Ja lopulta, kuka minä oikeastaan olen ja mikä on elämiseni tarkoitus?

Henkinen kasvu ja ymmärryksen laajeneminen tarkoittaa energia tietoisuuden voimistumista. Omassa kokemuspiirissä tapahtuu asioita, jotka saavat mielenkiinnon kohdistumaan aineettomaan eli ei fyysiseen olotilaan. Sielu, joka säteilee lävitsemme, muuntaa persoonaa, enemmän henkistymisen puoleen. Kiinnostuksen kohteiden muuttuessa, arvomaailma muuttuu ja valintoihin tulee muutos. Sisäisestä maailmasta muodostuu vähitellen tärkeämpi, kuin ulkoisesta. Sisäisen maailman ulottuvuudet ovat vertaansa vailla olevia, koska niissä sykkii ikuisuuden kutsu. Maallinen ja materiaalinen elämä väistyy henkisyyden tieltä.

Tuo taian omainen hetki, kun valo (tieto) läpäisee mielen, on mittasuhteiltaan valtava. Kaikki muuttuu ja saa uudenlaisen merkityksen. Kysymys on itsen prosessista ja kaikki kulminoituu siihen. Olemme elämässä itseämme ulos ja kun tulemme tietoisiksi, elämme alkulähdettä eli Luojaamme elämäämme. Jumala säteilee sieluumme ja me säteilemme Jumalaa maailmaamme eli elämäämme.

Keskeneräisyytemme näkyy elämässämme. Havaintomme maailmasta, kuvastaa ihmiskunnan tietoisuuden tasoa ja tilaa. Jumala ilmentää itsensä rakkautena ja valona,  joten voimme määritellä ja ymmärtää, kuinka paljon meissä hehkuu valo tai pimeys. Pimeys tulee esiin pahuutena, mutta sekin lopulta vie ihmistä kohti valoa. Se on kaiken kasvun salaisuus ja ydin. Missä muualla siemen voi itää, kuin pimeydessä? Se tarvitsee valoa kasvuun ja kukoistamiseen, se tarvitsee maaperän juurilleen, mutta kasvun voima ja päämäärä on kätketty siemenen sisään. Ihmisellä se on sielu.

Sielussa soi Luojan sinfonia ja jonakin päivänä joskus kuulemme sen väistämättä. Jokaisella meistä on luomisen avaimet sisimmässämme. Voimme luoda sattumanvaraisesti, mitä teemmekin, kun emme ymmärrä henkisyyden voimaa ja määrätietoisuutta. Voimme luoda tietoisesti vasta sitten, kun tajuamme olevamme ikuisia. Keho, jota sielumme käyttää tässä elämässä luomisen kanavana, maatuu ja muuttuu  maaksi, mutta sielu siirtyy ulotuuvuudesta toiseen. Tietoisuus säilyy, se ei kuole.

Unelmat toteutuvat väistämättä. Olet elämäsi rakennusinsinööri ja rakennelmasi kuvastaa sinua. Katso siis elämääsi ja huomaa, mitä pitää muuttaa tai korjata. Usko omaan prosessiisi ja kaivaudu perustuksiisi saadaksesi varmuuden. Persoonasi ja uskomuksesi ovat tämän elämän ilmausta, mutta niiden takana on etsimäsi. Se säteilee sinussa, se on aina paikalla ja hereillä. Epäusko ja olettamukset eivät saa sieluasi epäröimään, koska se tietää kaiken olevan juuri niin kuin niiden kuuluukin olla. Henkimaailma on järjestäytynyt, maallinen maailma on kaikkea muuta." Me olemme maailmassa, mutta emme maailmasta". Luojalle kiitos tästä tiedosta, koska juuri sen avulla voit saada käsityksen, miksi maailmassa vallitsee kärsimys ja tuska. Miksi kaikki voi ajoittain olla niin vaikeaa ja haastavaa? Miksi et saa sitä, mitä niin kovasti haluat ja toivot? Ja saat sitä, mitä et mistään hinnasta haluaisi?  Missä muualla voisit mitellä itsesi kanssa, kuin kovissa kokemuksissa? Mistä muualta voisit oppia, kuin siitä mitä elämäsi on?  Sinussa on tila, joka on aina täydellisen rauhallinen ja tyyni. Voitko ajatella-täydellinen rauha? Sinussa itsessäsi, ulottuvillasi? Eikö sen yhteyteen pääseminen ole motivoivaa ja innostavaa? Mieti, mitä se tarkoittaa kohdallasi?