
Polku tai tie kulkee kaiken elämän läpi. Sitä ei voi oikaista tai ohittaa, vaan sillä on asteltava askel kerrallaan. Kasvu tapahtuu elämässä, niissä kokemuksissa joissa kulloinkin on. Kirjoista lukemalla, ei voi henkistä pääomaa kasvattaa vaikkakin niistä voi saada ohjaavia neuvoja tai näkökantoja. Jokainen on oman elämänsä luoja, valintojen tekijä ja kokemuksiensa summa. Tarvitsemme kokemuksia kasvuumme henkiseksi olennoksi eli siihen ulottuvuuteen, joka on todellinen kotimme. Ulottuvuudet ovat olemassa koko ajan, joka paikassa, ajassa ja tilassa. Ihmisen tietoisuus liikkuu ulottuvuuksissa juuri henkisessä mielessä ja henkinen energia on läpäisevää sitä enemmän, kun siinä on alkulähteen voimaa eli rakkautta. Mitä enemmän voimme olla rakkaudellisessa tilassa, olemisessa niin sen läpäisevämmäksi maailmamme muuttuu.
On olemassa totuus, joka ei muutu, mutta se virtaa läpi aineen. Ihmisen totuus ilman henkisyyttä on aineen vanki ja muutokset ovat sille ominaisia. Muutokset tapahtuvat hitaasti, koska kasvu aineessa eli matreiassa on sidottu raskaaseen ja läpäisemättömään olotilaan. Henkinen totuus virtaa alkulähteestä ja sillä ei ole esteitä. Tunnusomiasta on, että henkistyessään ihminen tulee tietoiseksi tästä henkisestä totuuden viratuksesta. Mitä enemmän tietoisuus avautuu, sen tiedostavammaksi ihminen muuttuu. Vähitellen olomuoto saa aivan uuden sävyn ja energian. Aine lakkaa vangitsemasta ja henki astuu esiin. Mukanaan se tuo taivaallisen kirkkauden jossa ei ole tietämättömyyden varjoja. Ihmisellä on sielussaan aihio tulla yhdeksi Luojansa kanssa. Se on se salaperäinen innoittaja, motivoija ja etsimiseen sytyttävä osa. Kun valo murtautuu esiin, sitä ei voi ihminen pidättää tai omia vain itselleen. Valo on energiaa, jonka laatu on osa Jumalan kirkkautta. Sitä ihmisen sielukin on ja ajan sekä aineen harha väistyy lopulta. Tämä on yksi Jumalan totuus, joka virtaa läpi koko luomakunnan, pienimmästä suurimpaan. On huomattava, että Jumala ei alistu ihmisen aineelliseen tarkasteluun ja niinpä ihmisen yritykset nimetä tai selittää Jumalaa typistyvät. Ihminen voi kuitenkin kuvitella ja jopa uskoa sepittelemiinsä uskomuksiin. Siinä on selitys eri uskontokuntien ja lahkojen syntyyn. Ihmiset, jotka uskovat ihmisen luomaan ja vakuuttamaan Jumalan olemukseen, eivät tiedä toimivansa vain ihmisen maallisen mielen tasolla. Jumala ei kuitenkaan jätä yhtäkään luomustaan ilman rakkauttaan. Olkoonkin niin, että luomus elättelee virheellistä kuvaa Luojastaan.
Energia on keskeistä. Se on se ehtymätön luomisvoima, joka mahdollistaa kasvun, kukoistamisen ja terveyden. Energian väheneminen johtuu ihmisen omista toimintatavvoista ja virhearvioinneista sekä tietämättömyydestä. Tietämättömyys ja välinpitämättömyys on ihmisen suurin henkistymisen este. Kuvitelma siitä, että ihmisen luoma systeemi huolehtii ihmisestä on virheellinen ja väärä. Samoin, kun eri uskontojen väitteet siitä, että vain heidän uskonsa on oikeaa ja muut eri tavalla uskovat, ovat Jumalalle kauhistus. Näissä opeissa on kyse ihmisen alemman mielen luomasta harhasta, joka kyllä joutuu väistymään todellisen tiedon tullessa esiin. Todellinen tieto tulee esiin yksilöiden henkistymisessä, valo murtautuu sieluista jotka tietävät, ymmärtävät ja toimivat täydessä totuudessa eli Jumalan valon läpäiseminä.

Mikä lisää energiaa? Luonnossa oleminen, terveellinen ravinto, puhdas vesi, rentoutuminen, meditaatio, rukoileminen, siis päinvastainen toiminta kun tavallisesti. Tavallistahan on murehtia, huolehtia, pelätä, soutaa ja huovata, syödä mitä sattuu... Listaa voi jatkaa vaikka kuinka. Ei pidä ihmetellä, jos voimavarat eivät riitä, kun kaikki energia ja aika hupenee aivan muualle, kuin energian lisäämiseen, Silti ihminen voi vastata, jos tarjolla on energisoivaa tekemistä, niin että on kiire tai joku muu tekosyy. Ihminen pitäytyy tekosyihin turvallisuuden ja tuttuuden vuoksi. Rutiini ja negatiivinen asenne pitävät kyllä huolen siitä, että muutosta ei pääse syntymään.Tällä kehällä kulkijoita on riittämiin. He tarvitsevat sitä uupumusta jostakin syystä. Ihminen on oman itsensä vanki, oman alemman mielen hallitsema, tasan niin kauan, kun valo murtautuu esiin. Nyt on juuri se maailman aika, että valoa alkaa olla niin runsaasti, että negatiivisuus on jäämässä vähemmistöön. Kyse on tässäkin alkamisesta. Kaikki tieto on olemassa, meidän on avattava itsemme, koska sitä ei voi tehdä kukaan muu.
Rukous; Jumalani, kiitos valostasi, joka virtaa läpi olemisen ja tilan. Valossasi ymmärrys kasvaa ja myötätunto lisääntyy. Maailman pimeydessä ei ole rakkautta eikä välittämistä, Vahvista minua toimimaan valon kantajana ja välittäjänä, niin että tietoisuus Sinusta lisääntyy. Opasta minua ja kaltaisiani etsijöitä, toimimaan oikein, suhteessa tavoitteisiisi. Niin että tänä aikana muutos parempaan mahdollistuu. Jokaisessa kohtaamisessa voimme kylvää valon kipinöitä, jotka antavat toivoa ja rohkeutta tehdä korjaavia muutoksia. Tapahtukoon Sinun tahtosi. Amen.