torstai 14. kesäkuuta 2012

Hetken sisällä

Aika ei ole lineaarista vaan tilaa ja olemista. Mielenkiintoista-olla olemassa-tilassa ja olemisessa. Mihin olet kiinnittynyt? Jos ajattelen ajan lineaariseksi, koen sen niin. Jos ajattelen ajan tilaksi ja olemiseksi, koen sen niin. Voin siis olla olemassa, itsenäisenä itsenä, tilassa ja olemisessa vaikka muut kokevat sen toisin. Juuri siitä syntyy se henkinen kokemus, elämä ja oleminen olemassa. Voi kuulostaa mutkikkaalta, mutta oikeastaan juuri tässä on merkittävä oivallus. Itse kukin meistä kokee elämänsä oman ajatuksen sisältämän uskomuksen läpi.

Henkinen itse on aina tilassa ja olemisessa. Persoonallinen itse, jossa on tämän elämän opit, kasvatukset jne. kamppailee lineaarisessa mallinnuksessa. On kuvitteellinen alku ja yhtä kuvitteellinen loppu, syntymä ja kuolema. Elämä ja eläminen sijoittuvat siihen väliin. Oikeasti elämä jatkuu ikuisesti ja tietoisuus siitä syttyy jossakin kohdassa kokemuksia. On kuin taloon syttyisi valot merkkinä siitä, että asukas on kotona. Valon syttyessä tila ja oleminen todentuu tiedoksi, ymmärrykseksi ja todellisuudeksi. Niin kauan, kun olen pimeässä, elän lineaarista aikaa, en voi kokea henkisyyttä eli itsen tiedostamista itsenä. Siinä vaiheessa, kun tietoisuus syttyy, alan aavistaa todellisuuden aivan uudella tavalla.

Tämä tila olemisen onni merkitsee hengelle eli sielulle sitä, että voin tässä elämäni kohdassa tehdä tietoisia valintoja. En hapuile sattumanvaraisuudessa, en kohtalon kynsissä vaan kykenen näkemään mistä olen tullut ja mihin olen menossa. Elämisen koko laajuus alkaa hahmottua ja oma osuus siinä, saa aivan uudenlaisen sävyn ja merkityksen. Talossa on valot merkkinä, että asukas on kotiutunut. Jumala on valo ja kun olen valossa, olen yhteydessä Jumalaan. Koti  on yhteys Jumalaan, valoon jota myös kutsutaan rakkaudeksi. Rakkaudessa voin kohdata kaikki ne henget, sielut, ihmiset joiden kanssa minulla on yhteisiä kokemuksia elämästä. Henki sielu elää aina, vain keho, kulkupeli kuluu ja kuolee. Aine maatuu ja yhtyy alkuperäänsä, sielu yhtyy myös alkuperäänsä, säilyttäen kuitenkin yksilöllisyytensä eli tietoisuutensa itsestään.

Nyt voin käsittää henkimaailman olemassa olon. Wau-tämä on se asia, jonka haluan jakaa kanssasi. Kiinnity itseesi, henkiseen todellisuuteesi, niin voit kasvaa tässä kokemuksessa ja hetkessä. Hetken sisällä, tässä juuri nyt. Enempää ei tarvitse, koska siinä on kaikki. Siinä on ikuisuus jossa elämme.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti