tiistai 20. kesäkuuta 2017

Oppimisen kova hinta

Ihmiskunnan historia osoittaa ihmisten kykenevän tappamaan. Tänään tappaminen ja tuhoaminen ovat saavuttanut uuden tason. Enään ei tapeta vihollisiksi luokiteltuja, vaan sattumanvaraisesti, ketä tahansa. Tavoitteena on saada paljon ruumiita, että näytös olisi tekijöilleen ja heidän tausta ryhmilleen kannattava ja tarpeeksi pelottava.

Terrorismi ei ole enään ohimenevä ilmiö, vaan sitä pidetään yhtenä vaikuttamisen keinona yhteiskunnassa. Terroristit ovat ihmisiä, jotka ovat radikalisoituneet toteuttamaan jonkun toimeksiantajan suunnitelmia. Ketä ovat nämä toimeksiantajat? Heistä ei mainita uutisissa eikä tutkimuksissa. Se antaa aihetta epäillä jälkien johtavan kabinettien hämäriin. Ryhmiin ja henkilöihin, joilla on rahaa, aikaa ja intressejä saattaa ihmiskunta pois tolaltaan. Pelotteet ja pelko tekevät ihmisistä helposti johdettavia, senhän tiedämme ja ymmärrämme. Pelokkaat ihmiset väistyvät ja nujertuvat.

Keitä nämä tappajiksi manipuloidut ihmiset ovat? Minkälaisista oloista, perheistä ja yhteiskuntaryhmistä he ovat kotoisin? Tutkimuksissa on saatu selvää, että  keitä tahansa. Hyväosaiset ja syrjäytyneet tappavat yhtä innokkaasti. Se on varmaa, että he ovat manipuloitavissa ja valmiita toimimaan, kun käsky kuuluu.

Mistä asiasta tässä koko kauheudessa on lopulta kysymys?

On mentävä yksilö tasolle, koska kysymys on aina lopulta yksilöstä. Yksilöt muodostavat ryhmiä ja ryhmät liittoutuvat toisiinsa. Syyn ja seurauksen tasolla, kysymys on kostonhimosta, vihasta ja katkeruudesta, mutta myöskin rahan ja vallan liittoumista. On joku, joka haluaa enemmän, hinnalla millä hyvänsä. On joitakin, jotka ovat ostettavissa tekemään mitä tahansa, joko henkensä kaupalla tai palkkion vuoksi.

Pahuus sikiää ihmisestä, se ei ole Jumalan tahto. On tärkeää ymmärtää mekanismi, jotta siihen voidaan puuttua. Ihminen vastaa teoistaan itselleen ja elämälleen. Elämä tappajana ei ole kunniakasta tai tavoiteltavaa. Harhaa osataan markkinoida vetoavilla keinoilla ja elämäänsä pettyneet voivat kokea kerrankin olevansa jotakin enemmän. Eriarvoistava yhteiskunta ruokkii terroria ja aina on olemassa niitä, jotka keinoja kaihtamatta käyttävät tilanteita ja ihmisiä hyväkseen omien tavoitteidensa saavauttamiseksi.

Valta toisten ihmisten yli on houkuttelevaa. Vallan makuun pääseet eivät halua luopua eduistaan. Tyrannit ja diktaattorit ovat historiassa ja vielä tänänkin päivänä ihmisiä, jotka hullantuvat mahdollisuudesta valtaan ja omaisuuksiin. Heillä täytyy sisimmässään olla kiihkeä halu päästä hallitsemaan muita, omistamaan ja rikastumaan. Ketkä ja mitkä tahot mahdollistavat näiden tyrannien valtaan nousun ja vallassa pysymisen? Kysymys, jota kannattaa pohtia.

Hyväkö vai paha?


Vaikutamme toinen toisiimme suoraan ja välillisesti. Hyvän ja pahan taistelu on käynnissä kaikilla rintamilla. Yksilöt valitsevat ja potevat seuraukset omassa elämässään, itsessään ja arjessaan. Pahaa tekevät keräävät pahoja seurauksia, hyvään pyrkivät kokoavat hyvää. Luonnon lait antavat suoraan vastauksia ihmisen elämän syvvimpiin merkityksiin. Ihmiskunta on eksynyt väärille jäljille, kun se on unhotanut Luojansa olemassa olon ja oman osuutensa kaikessa luomisessa. Rahaan ja materialismiin sitoutuneet
yhteiskunnat johtajineen ovat antaneet tilaisuuden ja ruokkineet kaikenlaista pahuutta. Seuraukset ovat näköpiirissä ja on selvää, että tätä taistelua ei voiteta materialistien keinoilla.

Jokainen ihminen valitsee puolensa tässä taistelussa. Mahdollistamme terrorismin etenemisen sillä, että emme välitä tarpeeksi. Emme rakasta elämää vaan olemme välinpitämättömän omahyväisiä. Nyt kun tappaminen kolkuttelee omaa lintukotoamme, kyyristymmekö koloihimme odottamaan seuraavaa iskua? Emme vieläkään näe tarpeeksi syvälle, emmekä suostu muuttamaan itseämme parempaan suuntaan. Jatkammeko katkeraan loppuun saakka vai suostummeko heräämään?

Herääminen on tietoisuuden laajenemiseen johtava kokemus. Tarvitsemmeko näitä viheliäisiä uutisia ja kokemuksia pahuudesta, tullaksemme tietämään keitä oikeastaan olemme? Tarvitsemmeko yhä edelleen pelkoa ja kauhua, jotta ymmärtäisimme mitä rakkaus ja välittäminen on. Tarvitsemmeko enenevässä määrin menetyksiä, jotta alkaisimme tajuamaan, että kaikki on jatkumoa, ammoisista ajoista, tähän päivään ja ikuisuuteen. Opimme kovissa kokemuksissa ja olemme kaikki vaikuttamassa tapahtumiin omien asenteiden ja ajatuksien kautta. Hautoessamme kostoa, vihaa, kaunaa ja kateutta energisoimme toisaalla tappajia, jotka tekevät tekonsa synnyttämissämme energioissa. Energiatietoisuus on avain kaikkeen kehitykseen niin hyvässä kuin pahassa.

Pelko on rakastamisen vaskohta. Rakkaus poistaa pelon, koska rakkaudessa luottamus hyvään kasvaa. Meidän jokaisen on opeteltava rakastamaan elämää ja ensimmäisenä kohteena on oma itse. Rakasta lähimmäistä kuin itseäsi. Et voi rakastaa lähimmäistäkään, jos vihaat itseäsi. Rakkaus tarkoittaa Jumalan olemassa olon tunnistamista ja oman henkisyyden hyväksymistä. Maailmastamme voi tulla parempi paikka vasta sitten, kun yksilö, ihminen tietää ja ymmärtää oman olemuksensa syvimmän tason. Olemme aineellishenkisiä olentoja ja sitoutuessamme pelkästään aineeseen, käänämme selkämme henkisyydellemme. Henkisyydestä kumpuaa todelliset voimavarat ja kyvykkyys muuttaa vallitsevaa tilaa. Jokainen on tässä historiallisessa kohtaa vaikuttajan paikalla.Voimme yhdessä korjata virheet ja muuttaa suunta parempaan.

Matka tähän on ollut pitkä, vaikea ja täynnä muuttuvia olosuhteita ja kokemuksia. Kaikesta kaaoksesta huolimatta olemme nyt tässä eli se tarkoittaa selviytymistä. Emme saa antaa itsemme liukua taaksepäin menneisyyden hämäriin, koska ainoa tie vapauteen on edessäpäin. Meidän on energisesti liityttävä toisiimme valon ja rakkauden hengessä. Ensin meidän on hoidettava itsemme kuntoon ja sitten voimme operoida muiden ja koko suurenmoisen planeettamme hyväksi.


Olemme lähellä ns. kriittistä pistettä maapallomme tietoisuudentason nousussa. Se tarkoittaa pimeyden väistymistä ja valon murtautumista esiin kaikessa elämässä.

Suunnatkaamme ajatuksemme rakkauteen, valoon ja voimaan aikaisempaa voimallisemmin. Emme saa enään jättäytyä välinpitämättömyyden valtaan, vaan meidän tehtävämme on pitää ääntä hyvän puolesta.


Tähän olemme kaikki kykeneviä ja se on meriittimme tässä murroksen ajassa.
 Taivaallinen Isä, kaiken luojana, siunaa pyrkimyksiämme tehdä oma osuutemme.





torstai 1. kesäkuuta 2017

Kohtaamisia

Ajan laatu on merkittävä meille jokaiselle. Nyt on tarjoutunut mahdollisuus oppia tunnistamaan elämää kannattelevat ja sitä murentavat energiat. Jokainen meistä on matkallaan siinä kohdassa, mihin on kyennyt etenemään elämissään. Olemme monella eri ulottuvuuden tasolla, vaikka uskottelemme muuta. Elämän tasot eivät avaudu muutoin kuin ottamalla selvää, tutkimalla ja keräämällä tietoa ja kokemuksia.

Kohtaaminen itsensä kanssa on huikaiseva kokemus. Suunnatessamme huomiomme ulkoisiin ilmiöihin ja ihmisiin, käännämme väistämättä selkämme omalle omimmalle itselle. Voimme etsiä vastauksia lopputomasti ulkoisesta, kun kaikki löytyy sisäisestä. Miten päästä itsensä luo? Miten kyetä kuulemaan ja aistimaan ääretöntä?

Katsoessani omaa elämää, näen itseni toteuttamassa omaa käsikirjoitustani. Käsikirjoitus ei aina ole ollut helppoa luettavaa eikä epävarmuuksien aikoina toteuttaminen ole onnistunut. Pyrkimykseni on ollut vilpitöntä ja siitä olen onnellinen. Ihmisten kanssa olen kohdannut elämän koko kirjon, ilot, surut, menetykset ja onnen tunteet. Jokaisella on ollut sama kaipuu päästä etenemään ja olemaan onnellinen tai edes joskus rauhassa itsensä suhteen.

Rauhaan pyrkiminen on sisäisyydestä nouseva kaipaus. Henkinen tasapaino ja rauha ovat tiloja, joita jokainen tarvitsee. Elämän myllerrykset jättävät kuitenkin vähän aikaa hiljentymiselle, jos itse ei tee valintoja sen mahdollistamiseksi. Kiire ja stressi pakottavat ihmisiä juoksemaan ja näyttää siltä, että he juoksevat pakoon itseään. Sitä ydin olemusta, joka on aina olemassa uskoipa siihen tai ei.

Sisäisen viisauden esille tuleminen näkyy tavoissa toimia. Poissa on pelko, hätäily, kontrollointi ja liian suuret odotukset. Poissa on epätietoisuus elämän perustasta, rakkaudesta ja sen voimasta. Poissa on omistamisen halu, omaisuuksien haaliminen ja vertaileminen. Viisaus on läsnäolemisen ydin tai läsnäoleminen on viisautta.

Jossakin käänteessä ystävät ja ihmiset kaikkoavat. Tulee hiljaisuus ja tila olla yksin. Yksin oleminen ei ole yksinäisyyttä vaan pyhä hetki elämän polulla. On aivan sanomattoman siunattua olla itsekseen. Kokemus, joka muuttaa tulevaisuuden ja elämän. Entinen itse kuoriutuu kaikesta vanhasta, ahtaiksi käyneistä tavoista ja tottumuksista. Uusiutunut minuus on kuin untuvikko, joka tarvitsee kovin vähän tai ei ollenkaan, sitä entistä.

Rohkaisen kaikkia lukijoita hakeutumaan itsensä äärelle. Nyt on aika siirtyä uuteen vaiheeseen, jonka kivijalka rakentuu henkisyydelle ja rakkaudelle. Rakkaus kasvaa kokemuksen tasolle, kun on tehnyt itsensä kanssa sovun. Samalla tulevat sovituksi kaikki menneet ja tulevat. Olla perillä tarkoittaa tätä tilaa ja hetkeä. Olla se joka on, jokaisessa hengenvedossa siunauksellisuuden tuntu.