Verkostoissa

Muodostamme verkoston, joka etenee lasvussaan, joka tapauksessa, vaikka meistä voi tuntua, että olemme jumissa. Liike on hienovaraista, ettemme kykene useinkaan aistimaan ja tiedostamaan sitä. Kuvittele merta, miten sen allot rantautuvat, vetäytyvät, rantautuvat-aivan kuin hengitys, jota hengität.

Luoja hengittää universumiin lisää energiaa, jotta kaikki etenisi, ettei mikään pysähtyisi. Me henkinä, joko kehollisina ajallisina, tai henkinä ajattomuudessa, liitymme Luojan hengitykseen. Vapaan tahtoni kautta voin liitoutua minua edistyneimpiin valon lähettiläisiin ja niihin henkiin, jotka tiedostavat ja tietävät enemmän tästä kaikesta. Tuolloin energiani valostuttaa omaa polkuani, mutta myös lisää heidän valoaan. Toisaalta voin tarrautua riippakiviin eli negatiivisiin ajatuksiin, joiden kautta annan energiaani alemmalla tasolla oleville hengille. Heidän energiansa eivät säteile valoa, vaan he haluavat pysytellä varjoissa, osa pimeydessä.  Heidän energiansa vaikuttavat ajatuksieni sisältöihin, maalaten kaiken turhaksi, tyhjänpäiväiseksi, kielteiseksi ja mitään kannattomaksi. Voin kanavoida heidän maailmakuvaansa, koska he eivät halua, pysty eivätkä vielä kykene, näkemään Jumalallista valoa.

On tärkeää tarkastella myös fyysisen elämän erilaisia tasoja, koskapa nekin ovat vaikuttavina voimina universumissa. Torjumme omassa tietämättömyydessämme sen, että universumissa on muuta elämää.  Oma rajallisuutemme tulee havaittavaksi räikeimmin, juuri tämän tyyppisissä asioissa. Pitäydymme siinä. minkä jotenkin voimme käsittää ja suljemme pois sen, mikä kuulostaa mahdottomalta käsittää. Se ei kuitenkaan pois sulje sitä, etteikö elämää ole muualla. Tämän tyyppinen ajattelu näkyy kehittymistä hidastavissa ja rajoittavissa ilmaisussa, esimerkiksi politiikoissa ja muissa valtaa pitävissä. Oma uskomus ei ole ainoa totuus, mutta moni antaa ymmärtää, että vain hänen mielipiteellään on merkitystä tai että tämä on ainoa totuus.

Elämän moninaisuus ja ulottuvuuden laajuudet ovat olemassa. Tiede pyrkii tuomaan tietoomme asioiden ja ilmiöiden perusteita, mutta on muistettava ketkä ja mitkä tahot tekevät tieteellistä tutkimusta. Taustalla vaikuttaa taloudelliset etuudet ja silloin esille tuodut näköalat eivät täytä puolueetonta tutkimuskriteeriä. Lääketeollisuutta syytetään tutkimuksien kaunistelusta ja manipuloinnista. Eettinen ja moraalinen vastuu on unohdettu rahan ja voittojen tavoittelun vuoksi. Maailmassamme toimii ahneuden markkinat ja se on kestämätön kehityksen suunta. Toisaalta historia kertoo, miten niille yhteiskunnille on käynyt, joiden ytimeen on pesiytynyt löyhän moraalin ja ahneuden ylläpitäjiä.

Ulkoinen maailma on kaikkien ihmisen ajattelun tulosta. Muutos voi syntyä vain ja ainoastaan ajatelun muuttumisen kautta. Matka muutokseen on pitkä, mutta merkkejä siitä on olemassa. Elämme muutosta ja kaiken hämmennyksen, toivottomuuden ja ristiriitaisuuksien keskeltä, meidän jokaisen tulee tajuta oma merkittävyys tulevaisuutemme suhteen. Olemme jokainen vastuussa ja niin ollen myös kärsimme tai iloitsemme seurauksista, riippuen siitä, mitä olemme ajatelleet, toivoneet, sanoneet ja lopulta tehneet.

Henkinen kasvu ja siihen suuntautuminen on keino, tarkoitus ja tavoite elämälle. Kehitys ja kasvaminen henkisesti, vapauttaa meidät aineen orjuudesta ja myös niistä sitovista, ahdistavista ja pakottavista rakenteista, jotka vielä tänään ovat vallalla. Elämämme merkitys on paljon laajempi ja moniulotteisempi, kun voimme nyt ymmärtää. Etenemme jokainen kohti jotakin suurta ja upeaa. Henkisten tasojen kauneus ja kestävyys ovat veraansa vailla olevia tietoisuuden tiloja. Mitä muuta ihminen kaipaa kuin hyvyyttä, kauneutta ja sopusointua? Se on sielun kutsumuksen ytimessä,  vaikka matkamme sinne, onkin kyynelten, pettymyksien ja varjojen täyttämää.

Tämä aika haastaa meitä jokaista. Kaikki olemme kokemassa, omalla tasollamme, suunnatonta muutosta. On niitä, jotka ovat ajaneet itsensä umpikujaan. Ulospääsyä ei näy, koska ajatus ja muistot, tavat, tottumukset, asenteet ja uskomukset eivät anna vastausta, mitä pitäisi tehdä? Vanha malli ei toimi. On niitä, jotka ovat jo tehneet korjaavia liikkeitä ja elämä sujuu kohtuullisesti, mutta suurimmat väännöt ovat silti vielä edessä. Irtiotto vanhaan malliin käy aina kipeää, vaikkakin kipu muuttuu jossakin vaiheessa helpotukseksi. On niitä, jotka tiedostavat ja ymmärtävät. Heidän tilanteensa kysyy suunnatonta kärsivälisyyttä, koska kehitys on hidasta. On pimeintä juuri ennen auringon nousua ja nyt on se aika. On tärkeä etsiä toimintamalleja siihen suuntaan, että energia ja voima voi purkautua hyvään. Kärsimättömyys on suurin virhe, mihin nyt voi turhautumisessaan sortua.

" Oi suuri rakkaus, valon lähde ja itse valo. Sääteesi kirkkaus porottaa valheellisuuteen kietoutuneet rakennelmamme. Rehellisyytesi vaade kirvelee silmiämme, sydämiämme ja sielujamme. Olemme sitoneet itsemme maahan,vaikka sielumme kaipaa taivaalliseen. Pidämme kiinni vanhasta, kuluneesta ja turmeltuneesta, koska emme kykene näkemään taivaasi kirkkautta, loistoa ja syvyyttä. Itkemme menetystemme vuoksi, koska kuvittelemme, että elämäntyömme, ponnistelumme ovat menneet hukkaan. Kouristumme uskomuksiimme, koska pidämme niitä edelleen tosina, vaikka kaikki merkit kertovat niiden olevan oman mielemme, meitä ennen olleiden mielien luomuksia, joilla ei ole todellisuuspohjaa. Olemme totisesti lapsia hengeltämme, vaikka kuvittelemme olevamme ainoita, jotka tietävät. mikä on totta. Rakas Jumala, rukoilen kestävyyttä, sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä. Vahvista erottelukyäni niin, etten haaskaisi energiaani ja aikaani turhanpäiväiseen jossitteluun. Voimistu Sinä minussa, että kykenen toimiaan rakentavasti ja rakkaudellisesti kaikissa tilanteissa. Kiitos voimastasi, joka virtaa lakkaamatta. Kiitos valostasi, jossa voi kylpeä. Kiitos elämästä, joka on ikuinen."