Kuolemassa ja elämässä

Läheisen kuolema saatta sinut tilanteeseen, missä sinun on pakko punnita omaa itseäsi, elämääsi ja elämäntapojasi. Niin kauan, kun sinulla ei ole kokemusta läheisen kuolemasta, et välttämättä pysähdy pohtimaan elämää sen syvemmin. Kuolema avaa uuden ikkunan elämään ja pakottaa meitä jokaista katsomaan sisimpäänsä.

Veljeni siirtyi henkimaailmaan yllättäen, vaikkakin minulla oli aavistus siitä, että hänen elämänsä täällä, ei tule jatkumaan vanhuuteen asti. Hautasimme hänet eilen. Kuinka selkeästi erotin sen, miten erilailla eri uskomusjärjestelmissä suhtaudutaan kuolemaan. Luterilaisen kirkon tapa, on ilmaista asia niin, että viimeisenä päivänä sinut herätetään... Ikään kuin veljeni sielu, olisi edelleen sen kehon sisällä, joka lasketaan hautaan. Tai että sielu nukkuu jossakin määritellyssä, mutta käsittämättömässä tilassa, niin kauan, että ruumis nousee ylös. Tämä on se suuri kysymys. Ruumiin ylösnouseminen. Veljeni ruumis siunattiin hautaan, johon on haudattu useita ihmisiä. Yleensäkkin hautausmailla on tila ongelma, joten tiettyjen vuosien jälkeen, ruumita haudataan päällekkäin. Mahtaa käydä melkoinen huiske, kun viimeisenä päivänä kaikki ruumit nousevat haudoistaan? Mietin, kuinka lapsellista ajatella niin? Ei Jumala ole niin järjestänyt lapsiensa elämää. Jokainen meistä on Hänen lapsensa ja jokaista meitä kohdellaan täysin oikeudenmukaisen tasavertaisesti. Tämäkin on yksi niitä uskomiseen liittyviä asioita, jotka voidaan kirkon auktoriteetin voimalla kuitata, ne ovat niitä uskonasioita, niitä ei voi ymmärtää.

Jumala on antanut meille ymmärryksen ja järjen käyttö on myös Jumalan lahja. Jos jätämme ymmärryksen käyttämättä ja haahuilemme vuositunhantisen uskomuksen perään, niin missä meidän kehityksemme, edistyksemme sitten laahaa tällä saralla? Ongelma on se, että emme ole vaivautuneet edes ajattelemaan koko asiaa. Olemme suuntautuneet niin toisaalle, että henkiset asiat ovat jääneet lapsenkenkiin. Nyt kuitenkin on menossa murros, koska tiede on kiistatta lähentymässä sitä, että on pakko tunnustaa Jumalan olemassa oleminen. Kaikki ei ole kaaosta, eikä missään nimessä sattumaa. On luova äly, joka luo elämää ja pitää yllä sitä. Millä nimellä sitä nyt kutsutaankin, sillä ei ole merkitystä, vaan sillä on, että vihdoinkin ihmiskunta on ottamassa suuren askeleen henkisellä kehityksen tiellä, henkisessä evoluutiossa.

Kirkonpenkissä istuessani avasin aistejani hengenmaailmaan ja koin jotakin niin kaunista ja liikuttavaa. Isäni, joka siirtyi henkimaailmaan vuonna 1984 oli veljeni kanssa katsomassa hautajaisia. Isäni tuki veljeäni, joka muutoksesta tai olomuotonsa muutoksesta johtuen, näytti vielä toipilaalta. Heidän takanaan oli runsas joukko sukulaisia. Se rauha ja rakkauden voima, mikä virtasi sieltä, on sanoinkuvailematonta. Me itkemme täällä surua, kun meidän tulisi kiittää siitä, että elämä jatkuu ja siunata lähtijää uuteen elämään. Saattaa hänet matkaan rakastavin ajatuksin, eikä vetää häntä tuskaisin ajatuksin takaisin kohti maata. Henkimaailma on todellista, koska me kaikki olemme henkiä, vaikka toisilla on erilainen " vaatetus", Meillä täällä on ruumis tai keho, heillä sellä on hengen energia.

Ollessamme Stanstedissa, sain siellä kokemuksen, joka ei anna arveluille sijaa. Isäni ja tätini toivat viestiä hengenmaailmasta ja oikein kuvien kera. Tänään ymmärrän, miksi he tulivat niin voimallisesti esille. He antoivat totisen todisteen elämän jatkumisesta ja varsinkin nyt, kun veljeni siirtyi sinne, voin vain kiittää ja jakaa tätä kokemustani teidän kanssanne. Olkoonkin niin, että epäilette ja osa ei usko. Sellaisia me olemme, emme mielellään usko, vakka näemmekin tai koemme jotakin, mikä ei sovi uskomusjärjestelmämme viitekehykseen. Torjumme kokemuksen ja todisteen, koska mieluummin pidämme yllä vanhaa tapaa, olkoonkin että se ei kestä kriittisempää tarkastelua.

Olen aina pitänyt sitä totuutena, minkä joku kertoo kokeneensa. Toisen kokemusta ei toinen ihminen voi kumota, sillä perusteella, että itse uskottelee muuta. Tämä on tärkeä ymmärtää, koska jokaiselle meistä, on oma näkemys elämään. Kumpa vapautuisimme oikeassa olemisen tarpeesta ja toisen mitätöinnistä, niin elämämme olisi paljon moniulotteisempaa ja rikkaampaa. Kumpa oppisimme antamaan arvon elämälle emmekä kiinnittyisi mielipiteisiin tai väittämiin, onko se niin tai niin. Itse elämä on se syy, miksi olemme täällä. Jokaisena hetkenä joko lähennymme ydintä tai välinpitämättömyyttämme sidomme itsemme. Etenetkö sinä, vai oletko jumissa omien uskomuksesi verkossa?

Yhteys elämään on se voima, joka virtaa lakkaamatta. Veljeni ruumiin hautaaminen voimistaa minua suunnattomasti. Hän on muuttanut uuteen kotiin, uuteen osoitteeseen, jossa on kaikki niin selvää ja selkeää. Jumalan rakkaus kantaa niin häntä, kuin meitä täällä. Meidän on jatkettava tällä tasolla niin kauan, kuin on tarkoitettu. Sen ajan, aijon tehdä työtä, kaikessa siinä, missä pitääkin.

" Maan lapset, katsokaa taivaan kirkkautta. Miksi painatte päänne, kun on aika iloita? Ettekö tiedä, kaikki elämänpiirinne asiat ovat seurausta omista valinnoistanne? Olette luoneet ne todellisuudet joissa elätte ja käytätte aikanne ja energianne. Elätte seurauksien tilassa ja kun silmiinne, sydämiinne  syttyy tietoisuus siitä, voitte muuttaa sitä, mikä kaipaa korjaavaa kättänne. Jumalan rakkaus ei rajoita eikä rajaa, mitään, kenestäkään, koskaan. Ihminen rajoittaa, rajoittuu ja pitäytyy siihen, minkä voi käsittää. Käsityskykykin on muutoksenalainen ja siihen muutokseen tarvitaan tahtoa ymmärtää, aikaa tutkia ja ottaa selvää. Kaikki tieto on jo olemassa, sitä ei tarvitse kaukaa etsiä. Se tieto löytyy sydämestänne, jos vain malttaisitte kuunnella.

Jumalan oikeudenmukaisuus koskee kaikkia. Ihminen ei voi edetä oikomalla vaan oppimalla. Jos et tiedä, niin ota selvää. Pysähdy ja huomaat, kuinka tarvitsemasi asia tulee eteesi. Et voi loputtomiin kieltäytyä kohtaamasta itseäsi, sillä juuri siitä on kysymys henkistymisessäsi. Jumala on rakkaus, miksi pakenet sitä? Mikä saa sinut edelleen uskottelemaan muuta? Maailma ei tunne Jumalaa, ei hänen poikaansa Jeesusta Kristusta eikä muita sanansaattajia katsota hyvällä. Syystä, että he kaikki todistavat hengen voimaa, Jumalan olemassa oloa ja ihmisen lapseutta suhteessa häneen.

Lapseni, avaa sydämesi valolle. Tee se hiljentymisellä. Kuuntele ja ymmärrä kuulemasi, koska Jumala puhuu sinulle. Hän on odottanut hetkeäsi, mutta sinun tehtäväsi on järjestää se hetki. Rakkaus ympäröiköön Teitä, sillä vain sen kautta voitte kasvaa siihen mittaan, että valmistutte ottamaan vastaan mestarinne. Itsekkyyden murtuessa valo läpäisee kaiken ja selkeys astuu esiin. Näin on ollut aina ja niin tule olemaan. Amen."