Tarvitsetko sinä diagnoosia?

Tähän asiaan olen halunnut jo pitkään ottaa kantaa, koska törmään siihen jatkuvasti. Diagnosointi eli taudin tai vaivan määrittely niin, että sitä voidaan alkaa hoitamaan, korjaamaan ja parantamaan.  Diagnoosien tekeminen on lääkärien etuoikeus, Luojalle kiitos siitä, koska asia on heidän yksinoikeutenaan ja niimpä he ovat 100% vastuussa määrittelyjensä paikkansapitävyydestä. Se ottavatko he vastuun tai kantavatko he huolta tekemistään määrittelyistä, onkin sitten jo eri asia.

Elämän ja elämisen ilmiöitä on aina haluttu määrutellä, sillä tiedolla ja taidolla, joka on vallitsevana. Määrittelyjen sisältö kuvaa sitä tiedon tasoa, missä ollaan menossa. Eli diagnoosit tehdään summanmutikassa ja kiireellä, toki niin, että taustalla voi vaikuttaa monia eri asioita ja ilmiöitä. On asiakkaan kokemus ja lääkärin tieto. Diagnoosin tekijälle asia tai ihminen on käsitelty tapaus, kun hän poistuu huoneesta. Asikkaalle diagnoosi tulee olemaan useinkin loppuelämän seuralainen. Olipa diagnoosi osunut oikeaan tai sitten mennyt harakoille. Tulos on sama.

Koululääketiede pohjautuu kemiaan ja materialistisuuteen. Henkinen ihmiskuva on utopiaa. Koska  perusta on pielessä, niin miten ihmeessä toimintatavat sitten voisivat olla oikeita? Vertauksena voi käyttää kuvausta talonrakentamisesta. Perustuksen tulee olla luja, oikein suunniteltu ja hyvin tarkkaan rakennettu, jotta sen päälle voidaan tehdä kestävä rakennus. Jos perusta on huono, koko rakennus on pilalla tai ainakin se luhistuu hyvin pian. Niimpä, kun koululääketiede oppeineen nojaa kemiaan ja hengettömyyteen, niin miten ihminen, joka joutuu vaivoineen turvautumaan lääkäreihin, joitka oppiensa mukaan kykenevät tekemään vain viallisia tai puutteellisia määritelmiä, voisi pysyä terveenä, hyvävoimaisena ja kunnossa? Tilastot osoittavat suoraan, että suomessa sairastetaan ja sairastutaan paljon sekä syödään kemiallisia lääkkeitä valtavia määriä. Vauvat ja vaarit diagnosoidaan puolihuolimattomasti ja seuraukset ovat karmivia. Kuitenkin tämä tehdään virallisen eli veroeuroilla maksetun systeemin siunauksella. Kukaan ei puutu, ei ota vastuuta eikä ketään oikeasti edes kiinnosta koko asia. Ainoa toivo on, että ihmiset heräävät peräämään vaihtoehtoja omiin hoitoihinsa mutta myöskin se, että ihmiset ottavat vastuun omasta elämästään ja valinnoistaan. Pillerin pyörittämisen rinnalle on tuotava jotakin, joka oikeasti toimii ja tehoaa. Jos epäilet tai vielä uskottelet itsellesi, että terveydenhoito johtaa tervehtymiseen, niin otappa ja pistäydy katsomassa oman kuntasi tai kaupunkisi sairaalan vuodeosastolla tai vanhainkodilla. Näky jonka kohtaat, kertoo tasan tarkkaan sen, mihin johtaa koululääketieteen kemiallisten lääkkeiden ihannointi, kokonaisvaltaisen näkemyksen puuttuminen ja henkisten voimavarojen vähättely ja mitätöinti.

Ministeri Risikko oli Pohjolan Sanomien haastattelussa esittänyt hänen ministerikautensa tavoitteita otsikolla: Reseptit kioskiskista, rokotteet linja-autosta! Tämä kuvastaa sitä terveyskäsitystä, jota viedään läpi neuvoloissa, kouluissa, työterveydessä, ikäihmisten kanssa, siis kaikissa yhteiskunnan systeemeissä. Meistä jokainen on sairautta ihannoivan yhteiskunnan tuottavia tai vähemmän tuottavia osallisia. Niin meistä pidetään huolta. Seurauksista piittaamatta, kunhan lääkereseptit ja lääkkeet saadaan kaiken kansan ulottuville helposti, nopeasti ja tehokkaasti!

Ajattele, olet oman elämäsi käsikirjoittaja. Kysy mitä Sinulle oikeasti kuuluu? Kysy mitä sinä haluat elämältäsi ja kuinka paljon olet valmis panemaan itseäsii likoon? Mitkä asiat elämässäsi huutavat korjaavaa kättäsi, huomiotasi ja paneutumistasi? Kuinka paljon sinulla on epäsopua läheistesi ja ystäviesi suhteen? Teetkö työtä, joka palkitsee sinua?  Koko elämä avautuu tarkkailuusi, jos vain uskaltaisit pysähtyä, katsoa ja nähdä. Valjasta oma tahtosi ja tee parannus eli mielen muutos. Ala uskoa siihen, että olet tärkeä ja rakastettava ihminen. Sinulla on merkitys, jonka vain yksin sinä, voit oivaltaa ja löytää. Miksi et suostuisi, koskapa muut vaihtoehdot eivät johda mihinkään. Hyvinvointi on pieniä tekoja, sinun itsesi tekemiä valintoja. Tietoa on kyllin ja vahvistus nousee syvältä sisimmästäsi, sielustasi, joka haluaa sinun elävän hyvän elämän, sopusointuisen elämän, niin että varttuisit hengessä.

Kaikilla vaivoilla on olemassa syy. Kaiva se syy esille ja tee sille jotakin. Vaivat poistuvat kuin huomaamatta. Kun tarvitset lääkäriä, älä ole passiivinen uhri vaan aktiivinen toimija, onhan kyse sinun kehostasi, sinun elämästäsi ja tulevaisuudestasi. Kysy ja ole tiukka, jos et saa ymmärrettävää selvitystä. Sinun tulee ottaa vastuu omasta itsestäsi, olkoonkin niin, että maailma ja systeemi yrittää hallita sinua ja elämääsi. Juuri sinä kannat seuraukset joka ainoasta ajatuksesta, sanasta ja teosta. Kuuntele sisäistä viisauttasi, sillä se tietää ja tuntee sinut paremmin, kuin yksikään ihminen. Ole rehellinen, se on sielun ääni sinussa. Mitä enemmän menet siitä mistä aita on matalin, sen vaikeammaksi elämäsi alkaa muuttua. Rehellisyys on varmin, kestävin ja kannatettavin tapa toimia. Jos joku ei ymmärrä rehellisyyttäsi niin anna hänen mennä. Ole uskollinen omalle itsellesi ja anna  sille mahdollisuus tulla esille. Miksi näyttelisit muuta kuin mitä olet? Vähitellen huomaat, että tätä on oikea elämä. Jumala sinua siunatkoon, että vahvistuisit siksi mikä olet oikeasti. Jumalan luoma, henkinen olento jolla on fyysinen kulkupeli.

Ajan laatu

Loppuun saattaminen. Kaikki keskeneräiset projektit, joiden laatu on hidastava, energiaa vievä, miinusmerkkinen, ahdistava, sitova tai yksinkertaisesti tekemätön työ, ratkaisua odottava asia, tulisi saattaa loppuun, tehdä valmiiksi ja päättää. Siinä on tämän ajan laatu ja sisältö. Nyt on se hetki elämässä, jolloin on kyettävä valitsemaan olennainen.

Henkisestä ulottuvuudesta katsottuna voimme määritellä, että satomme eli tekomme hedelmät, ovat nyt kypsyneet poimittaviksi. Jos astiamme on täynnä keskeneräisiä aloituksia, ihmis-suhteiden likapyykkiä, maksamattomia velkoja tai muuta jonnin joutavaa romua, niin mihin kuvittelemme sopivan mitään uutta? Vain tyhjät kädet voivat täyttyä-runoilijan sanoin ilmaistuna, pitää paikkansa.

Katso kotiasi, kaappeja, varastoja ja vinttejä, tästä perspektiivistä. Mitä otat mukaan matkalle kotiin? Mieti myös, kuinka paljon energiaasi, on sidottu tuohon tavaraan, joka aivan varmasti ahdistaa tai ainakin kyllästyttää? Kaikki tavaraan sitouteena oleva energia vähentää sitä voimaa, jota tarvitset juuri tänään.

Toinen ajan laatua kuvaava tunne ja tila on suunnaton väsymys. Uupumusta hipova nukuttava tunne, kun silmät eivät pysy auki. Nuku vaikka kellon ympäri ja silti olet aivan poikki. Ristiriita on  ilmeinen, olisi ryhdyttävä, mutta keho ja mieli haluaa nukkua.

Miten meidän käy tässä muutoksessa, joka on ajamassa itseään läpi koko universumissa, pienemmistä suurimpiin? Keskeistä on energia-totuus, joka tulee vastaan, asiassa kuin asiassa.

Muunna elämäsi energian kielelle. Lepää, kun tunnet niin. Luovu kaikesta turhasta krääsästä. Tee se ensin henkisesti ja huomaat, että se muuntuu myös fyysiselle tasolle. Päästä irti ja vapaudu. Kuulostaa helpolta ja sitä se onkin. Paitsi, jos olet myynyt sielusi materialle. Olet todellisessa pinhuusissa tavaroidesi ja omistuksiesi keskellä, jos kuvittelet saavasi ne mukaasi. Kyse on valinnasta tavara vai vapaus? Materia vai henki?

Myötätunnon ja rakkauden ulottuvuudessa, siis siinä ulottuvuudessa, johon maapallo asukkeineen on siirtymässä, sidokset materiaan tulevat muuttumaan radikaalisti. Materiaa on tarkasteltava laajasti ja syvällisesti. On huomioitava oma sidoksisuus systeemin rakenteisiin eli niihin, jotka haluavat omistaa sinut, aikasi ja energiasi. Sillä juuri sinä, olet se yksikkö, joka pitää materian pyörät pyörimässä.

 Jumalani, kiitos siitä, että tämä hämärä, joka kietoo minua, väistyy. Olen väsynyt pitämään yllä systeemiä, joka ei tunnusta Sinua eikä minuakaan. Valosi loistaa varjojen läpi himmeänä hohteena, joka kirkastuu hetki hetkeltä. Rukoilen, anna minulle voimaa ja rohkeutta seistä selkä suorana  ja sydän tyynenä, niissä tilanteissa, jotka ovat tulossa ja jotka ympäröivät minua jo nyt. Jättäydyn rakkautesi huomaan, sillä tiedän ja tunnen, että kaikki tapahtuu juuri niin, kuin Sinä tahdot .Amen.

Kiitollisuus

"Elämälle kiitos, sain siltä paljon..."
Kuinka haastavaa on tarkastella kiitollisuuden mysteeriä. Mysteeri se on siksi, että unohdamme sen  helposti. Unohdamme ja samalla värjäämme elämämme harmaaksi, mustaksi, toivottomaksi, surkeaksi ja miksi vielä? Uuvuttavaksi taisteluksi, epävarmuudeksi ja tyytymättömyyden aiheet pesivät jokaiseen asiaan, kohtaamiseen, tapahtumaan ja odotukseen. Kielteinen elämän asenne on yleisin huonovointisuuden, masentumisen ja sairauden aiheuttaja. Tutkimukset osoittavat sen kiistatta ja silti pitäydymme siihen niin kouristuksenomaisesti, ettemme tajua totuutta. Totuushan on, että jokainen meistä on elämänsä luoja. Asenne ja suhtautumistapa on opittuja. Uskomusjärjestelmämme on itse aikaan saatuja kyhäelmiä joista luopuminen tai niiden muuttaminen tuntuu olevan mahdotonta. Vaikkakin tiedämme, että seurauksena on elämänilon ja terveyden menettäminen. Miten sallimme itsellemme käyvän niin? Mikä osa meistä on niin syvässä jumissa, että se ei suostu avautumaan? On  kovin helppoa syyttää olosuhteita, lähimmäisiä, systeemiä, lapsuuttaa ja jos vaikka mitä, omasta pahasta olosta, kuin että suostua näkemään oma toiminta ja sen seuraukset.

Henkinen olemuksemme on valtavan voiman yhteydessä, koskapa sen lähde on Jumala. Jumalan rakkaus virtaa kaikkeen ja kaikkiin samalla tavalla. Jumala ei eriarvoista lapsiaan ja on aina täydellisen oikeudenmukainen. Me ihmiset lajittelemme, luokittelemme, arvostelemme, teemme analyyseja sen mukaan mitä uskomme ja uskottelemme itsessämme. Mitä mustuneemmaksi asennesiivilämme on muodostunut, sen kurjemmaksi värittyy elämämme. Voimme olla tosi kurjia lähimmäisiä ja haastamme kaikki ympärillämme olevat oman pahanolomme piiriin. Niin auramme värittyy ja virittyy elämänkielteisille taajuuksille. Kuinka syvälle omaan rakentamaamme kuoppaan meidän tulee pudota, ennen kuin älymme tulee avuksi?

Kiitollisuus on suurimpia henkisiä hyveitä. Hyve tarkoittaa henkistä meriittiä ja sen voima kumpuaa suoraan ylemmistä lähteistä. Meidän vain on käytävä oma kasvun prosessimme läpi ja taisteltava oman alemman mielen vankiloista vapauteen. Kyse on lopulta valinnasta ja seurauksesta.

Kiitollisuutta voi opetella ja myöskin opettaa. Se mihin kiinnitän huomioni, kasvaa. Jos kykenen löytämään kiitollisuuden aiheita, eli hyviä asioita elämästäni, hyvä alkaa väistämättä kasvaa elämääni. Valittamisen sijaan, teen jotakin toisin ja alan voimistua henkisesti.
Lapsien syvin olemus heijastaa kiitollisuuden energiaa. Meidän tulisi pyrkiä olemaan lapsenkaltaisia....

" Jumalani kiitos siitä, että olen tänään tässä ja nyt. Kiitos kyvystäni puhua ja kirjoittaa asioita jaettavaksi lähimmäisilleni. Ehkä näistäkin riveistä, joku jossakin, saa uutta ajateltavaa ja ehkä juuri niissä ajatuksissa valosi, ilosi ja toivosi pääsee paremmin vaikuttamaan. Kiitos siitä, että kaikista väärinkäsityksistä ja loukkauksista huolimatta, uskoni sinuun ei horju,vaan päin vastoin, se vahvistuu ja kasvaa. Anna minulle voimaa, rohkeutta ja lujuutta pysyä tällä polulla, joka aivan varmasti vie minut lähemmäs sinua. rakas Jumala. Kiitos, että et jätä minua koskaan avuttomuuteen, vaan annat rakkautesi, valosi ja voimasi virrata kaikkeen elämääni. Kiitos, kiitos, kiitos."