keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Sairastamisen salat

Mitä tapahtuu, kun sairaus iskee? Olipa sairaus pieni tai iso, meidän tulee pysähtyä. Oikeammin sairaus pysähdyttää ihmisen potemaan jotakin vaivaa. Vaiva voi olla fyysistä kipua, särkyä, kouristusta, viiltoa, pakotusta, ahdistusta, jomotusta, jyskytystä ja mitä vielä? Henkiselle puolelle ilmaantuu alakulo, ahdistus, pelko, paniikki, epätoivo, hermostuneisuus, unettomuus, levottomuus, luulottelu eli luulotauti. Lista on pitkä ja ankea. Oireiden alkusyyt löytyvät kaukaa menneisyydestä, osa toki tämän elämän kokemuksista, asenteista ja tavoista toimia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja juuri tässä kohtaa kyseeseen tulevat myös ne karmalliset ihmissuhteet, joiden kanssa käydään elämän oppikoulua. Henkisesti ihminen käy aina kovimmat väännöt itsensä kanssa ja suhteen. Apujoukkoina ovat ne sielut, joiden kanssa sielunsuunnitelmaa on rustattu ja joiden kanssa kasvu mahdollistuu. Osa heistä on tukenasi ja osa panee sinut koetukselle. Koetukselle panijat ovat siten suurimpia haastajiasi ja juuri heidän kanssaan tulisi tässä elämässä päästä selvyyteen.

Mistä sairastamisen signaalissa on oikeastaan kyse? Asiaa tarkasteltaessa henkisestä perspektiiviistä eli itsen syvemmiltä tasoilta, on merkille pantavaa, missä vaiheessa oireet ovat ilmaantuneet ja onko oireeseen regoitu vai onko se jätetty huomiotta. Oireethan ilmaantuvat hyvin aikaisessa vaiheessa ennen varsinaista sairauden puhkeamista. Sairaus on sielun viesti itselle siitä, että jokin asia, tapa tai asenne, ei ole elämää rakentavaa tai persoona toimii itseään ja elämän suunnitelmaansa vastaan. Elämän suunnitelma itsessään, on niin mielekiintoinen asia, että sen pohdintaan kannattaa käyttää aikaa ja energiaa. Kyse on siitä tehtävästä tai missiosta, jota olet tullut tänne tekemään, juuri nykyisessä persoonassasi. Mistä voit tietää, mikä on tehtäväsi? Tunnusmerkit näet ja tunnistat elämäsi haasteista, mielenkiinnon kohteista, omimmista vahvuuksistasi tai halustasi kehittää ja kehittyä jossakin tekemisessä. Se mikä saa sinut innostumaan ja johon tunnet syvällistä vetoa, voi olla juuri yksi niistä merkityksellisistä, sismpääsi vahvistavista ja sieluasi kehittävistä asioista. Voi kyllä olla niinkin, että ne asiat joita inhoat ja vastustat, ovat juuri niitä, joita sinun tulisi opetella tai käydä läpi. No- otatko sielusi kutsun vastaan? Törmäämme usien siihen, että ympärisömme, läheisemme ja myös oma persoona, joka on siis tämän elämän kasvatuksen ja kokemusten "tuote", vastustaa sielun kutsua, kaikilla mahdollisilla tavoilla. Mistä muualta voimme saada vahvuutta kuulla sisintämme, kuin siitä vastustuksesta, jonka keskellä yritämme pitää suunnan oikeana. Se tarvitsemmeko niin kovaa vääntöä, kuin sairastuminen tai joku muu katastrofi, ennen kuin ymmärryksen tasolla, teemmekin sielun suunnitelman mukaisen valinnan, näkyy jokaisen meidän elämän sisällöistä, ihmissuhteista ja suhatutumisesta omaan itseemme.

Koululääketiede, joka edustaa puhtaasti materialistista maailmaa sekä kemiallista lähestymistapaa ja joka ei tunnista henkistä olemustamme eikä sielua, hoitaa tai puuteroi kipujamme eli oireitamme. Lääkkeet eivät hoida syytä vaan puuteroivat seurauksia. Ihminen voi saada helpotusta oireisiinsa, mutta jos perussyy pysyy "koskemattomana", sairaus puhkeaa uudessa muodossa tai vaivat palautuvat entistäkin kovimpina. No-lääkäri määrää kovempaa roppia. Tilanne ei muutu vaan sielun perspektiivistä katsottuna koko systeemi on menossa hälytystilaan. Sairaus on suuri opettaja,mutta valitettavasti systeemimme rakentuu sille kuvitteelliselle ja tyhjälle näkemykselle, että ihminen on koneen osa ja sitä voidaan leikkoa, paloitella ja myrkyttää huoleti. Eläessämme tätä aikaa, jolloin kaikki tieto, tutkimus, uskomukset ja ihminen itse, ovat suurimman murroksen edessä, meidän ihmisten tulisi vihdoin valita itsemme kannalta ainoa oikea tapa. Kuunnella sielumme viestiä ja tehdä sen mukaisia valintoja. Muuta keinoa ei ole selviytyä, siitä valtavasta murroksesta, missä koko universumi on.

Nyt kun olen maannut vällyjen sisällä kaksi vuorokautta, kuumeessa ja vatsavaivoissa, mietin mitä tämä kahden vuorokauden breikki tarkoittaa? Hmm-immuunnipuolustus on alhaalla, koskapa tämä virus livahti sisuksiini. Miksi immuunivasteeni on heikentynyt? Immuunivaste voidaan muuttaa energian kielelle ja se tarkoittaa, että energiatassoni on jostakin syystä alentunut. Tässä kohtaa voin alkaa syyttelemään muita, asioita, ihmisiä, tilanteita jne, mutta se ei rakenna minua eikä nosta energiatasoani ylemmäs. Minä olen lyönyt laimin itseni, niin että energiani on virrannut asioihin liian voimallisesti, että itse olen tyhjentynyt. En ole siis ollut sopusoinnussa hoidettavien asioiden ja itseni kanssa. Kyse on asenteesta, suhtautumisesta, tärkeysjärjestyksestä ja mistä vielä? Tai toisaalta olen tarvinnut täydellisen "pois pelistä" tuokion. No itsessään nyt kun kirjoitan tätä, oivallan mitä on tapahtunut ja voin pyrkiä korjaamaan toimintaani. Kuinka rankkaa mutta äärimmäisen palkitsevaa.
Mikä saa minut uskottelemaan itsestäni, että olen korvaamaton? Mikä saa minut uskomaan, että kukaan muu ei voi tehdä niitä juttuja, jotka vievät minulta kaikki voimat? Onko kyse tärkeilystä ja luottamuspulasta sen suhteen, että asiat voisivat järjestyä vähemmälläkin? Tämän suurennuslasin alla voin aivan rauhallisesti tehdä suunnitelmia mitä muutan itsessäni. Toisia en voi muuttaa, vaan itseäni ja omaa asennoitumista asioihin voin.

Väitän, jos menisin tämän pohdinnan päätteeksi lääkärille, niin hän määräisi oitis rauhottavia ja unilääkkeitä. Eihän kenenkään tarvitse potea näin syvällisesti yhtä mitätöntä mahatautia? Samalla saisin suuren punaisen merkin papereihini siltä varalta jos alkaisin hulinoida. Auttaisiko se minua?
Pintaraapaisulla varmaan, mutta kasvunoivallus jäisi kokematta.

On tärkeää ottaa apua vastaan sieltä mistä sitä saa. Kaikki äärimmäisyydet voivat viedä ihmisen aivan ulalle. Järjen käyttö on sallittua, joten jos sairaus vaatii lääkettä, hakeudu lääkäriin, johon luotat. Arvauskeskukset eivät tänäpäivänä tarjoa sellaista palvelua, johon voi luottaa. No jos ei muuta ole saapuvilla, niin kysy ja vaadi itsellesi hyvää hoitoa. Kysy vaihtoehdoista ja lääkityksen sivuvaikutuksista. Kysele niin kauan kunnes mielesi tyyntyy. Älä aliarvioi itseäsi,vaan sinulla on oikeus perätä perusteluja joka ainoalle toimenpiteelle, mitä sinulle tehdään. Liian moni ei uskalla tai kehtaa kysyä lääkäriltä yhtään mitään. Lääkäri on ihminen, hän ei ole selvännäkijä eikä riviesi välistä lukija.
Jos suhtaudut itseesi välinpitämättömästi, saat juuri sellaista palvelua. Sitä saa mitä tilaa.

Paraneminen on aina henkinen prosessi ja sen keskeinen tekijä on energia. Energia on Jumalan virtausta läpi kaiken olevaisen, myös sinun. Jos olet irrallistanut tai eriyttänyt itsesi tästä Jumallalisesta virrasta, energiasi taso alkaa hiipua. Tiettyyn pisteeseen saakka kykenet sinnittelemään vastavirtaan, mutta jossakin vaiheessa tapahtuu murtuminen. Otatko opiksi vai palaat vanhoihin malleihin? Valinta on aina sinulla ja kannat seuraukset itsessäsi. Periksiantaminen on joskus todella tervehdyttävää mutta toisinaan se taannuttaa ja jumittaa elämän kokonaisuudessaan. Kyse on erottelukyvystä siis siitä, mikä rakentaa ja mikä tuhoaa elämääsi. Jumalan rakkaus pysyy, se ei pääty koskaan, teetpä sitten niin tai näin. Ajalla ei ole merkitystä vaan sillä on, että alat ajatella asioita, edes joskus, henkisestä perspektiivistä. Mitä olet oppimassa, juuri tästä kokemuksesta? Syytteleminen ja syyllistäminen, eivät vie sinua askeltakaan eteenpäin.

" Jumalani, kiitos siitä että ymmärrän elämän arvon. Anna minulle rohkeutta valita elämää rakentavia tapoja toimia näissä tilanteissa, kun alan kuvitella itsestäni liikoja. En halua taantua, haluan kasvaa ja edetä. Auta minua olemaan armollinen. niin itselleni, kuin läheisilleni, joiden tiedän olevan elämässäni tarkoituksesta. Mikään ei ole sattumaa, mutta kovin usein uskottelen, että niin se vain on. Vahvista minua epäuskon hetkinä, etten enää lankeaisi itsekkyyteni harhaan, joko vähättelemällä tai yliarvioimalla merkitystäni. Kiitos kaikesta mistä saan oppia, vaikka toisinaan, se tuntuu kohtuuttomalta. Ehkä kuitenkin olen niin vhva, että kykenen toimiaan rakkaudesta, enkä alennu syyllistämään, syyttämään tai tuntemaan huonommuutta tai että ylentäisin itseäni ja sortuisin marttyyriksi.
Jätän kaikki pelkoni ja epäilyni pois, koska juuri ne loitontavat minua Sinusta. Kiitos elämästä". Amen.




Ei kommentteja :

Lähetä kommentti