perjantai 23. maaliskuuta 2012

Saat sen mistä luovut...

Niin se vain menee. Tuo edellinen "purkaus" eli blogi, kuvastaa sitä toivottomuuden tunnetta joka muuttuu kiukuksi, väsymykseksi ja jos vielä vähän ruuvi olisi kiristynyt, niin joksikin romahdukseksi. Sen verran taustaa, että olen paininut  verottajan kansa vuoden ja liki puolivuotta päälle. Tehnyt kaksi kantelua, kaksi kirjallista tiedustelua, kaksi oikaisuvaatimusta ja nyt sitten kaksi hallintovalitusta. Periksi en aio antaa, vaikka koville tämä ottaa. Olen miettinyt lukuisia kertoja sitä, mitä olen oppimassa tässä kokemuksessa? Vastauksena olen oivaltanut; sinnikkyyttä, rohkeutta, kärsivällisyyttä, kestävyyttä, uskoa ( epäusko on kaikkein vaikein vastus), vaihtoehtojen puntarointia, toimintaa eikä vain aikailua, totuuteen uskomista jne. Kuinka pitkä ja vaikuttava lista. No olenko oppinut? Nyt kun kuulostelee itseään, kehoaan ja mieltään, niin päälimmäisenä on väsymys ja orastava toivo. Käänne parempaan on kuitenkin tapahtunut ja kaikkiaan tämän prosessi tulee vaikuttamaan muihinkin kuin vain minuun ja perheeseeni. Tiedän kuinka paljon on niitä, joilla ei ole olut paukkuja käydän tällaista taistelua vaan he ovat antaneet periksi. Olen kuin vapaustaistelija-ehkä se kuvaakin hyvin elämääni.

Luopumisen kokeminen-päästää irti jostakin itselle tärkeästä tai itseä sitovasta ja aikansa eläneestä tavasta, asiasta, sidoksesta jopa ihmisestä. Vain tyhjät kädet voivat täyttyä-sanoi yksi runoilija. Maailmankaikkeudessa energia on keskeisellä sijalla ja jos tulee tyhjyyttä, energia valtaa sen. Koko olemassaolo on energiaa ja kasvu tapahtuu energioiden kautta ja avulla. Sidokset ja pinttyneet tavat ovat usein hyvin raskaita energioita jotka vetävät ihmistä alaspäin. Rutinoitunut ja uomiinsa juuttunut elämä ei voi saada energioita nousemaan ja kyllästymisen ilmapiirissä eläminen ei totisesti anna inspiraatiolle mahdollisuutta, kuin ehkä pienenä kipinänä ja se häipyy samantien toteamukseen, no ei se kuitenkaan voi onnistua...

Kuinka tärkeää on opetella kuuntelemaan sisintään. Se tulisi olla oppiaineena kouluissa koska siltä suunnalta kuulee se, mikä on parasta. Lapsilla olisi se kyky ja meillä itsekullakin se on ollut, mutta yhteiskuntamme kykenee kitkemään sen hyvin tehokkaasti. Onhan koko syteemi valjastettu materialistisuuteen, rahan palvomiseen, tavaroiden kuluttamiseen, kilpailuun jne. Jos yrität hypätä siitä kelkasta niin tulet huomaamaan, että se jos jokin vaatii suunnatonta rohkeutta. Minä olen hypännyt siitä kelkasta, tämän puolitoista vuotisen  taistelun päätteeksi. Lopetin yritykseni, mikä tarkoittaa sitä, että en maksa enää ennakkoveroja enkä eläkevakuutusmaksuja, en arvonlisäveroja enkä mitään siihen liittyvää. En ilmoittautunut työttömäksi enkä ole ainakaan vielä hakenut sosiaalietuisuuksia. Ilmoitin verottajalle, että teen työtä verokirjalle ( sen verran vielä minussa on kunnon kansalaista) ja elän kädestä suuhun. Olen kyllä haastava ihminen, mutta niin se vain menee, että raja on tullut vastaan. Mitä muita vaihtoehtoja minulla olisi? Antaa periksi, uhriutua, vetää marttyyrin kruunu päähän, sairastua ( se vaanii tuolla suoliston alueella), lähteä maanpakoon( se on ajattelemisen arvoinen asia), heittäytyä sosiaalin elätettäväksi ( ei tunnu minulta) tai vain valita omin tapa jatkaa elämää irrallisena mutta ei irtolaisena.

Minulla on elämä, itseni näköinen, nyt. Järkyttävän puhutteleva oivallus.Olen 55 v ja tullut tähän tilanteeseen tietoisten valintojen ja henkisen kasvun kautta. Henkimaailman kanavat ovat auenneet niin, että voin tuoda viestiä heiltä, jotka ovat siirtyneet sille tasolle Tunnistan elämän virrat, tiedostan omat heikkouteni ja sen, että vielä on kasvamista, mutta jotakin hyvin merkittävää on tapahtunut. Yhtenä yönä heräsin siihen tunteeseen, että henkimaailmasta ollaan "langoilla". Kysyin, että olenkohan kuolemassa vai miksi tämä tuntuu tältä. Sain vastauksen että poista sana kuoleminen sanavarastostasi, koska sitä ei tosiasiassa ole, on siirtyminen. Tinkasin edelleen asiaa, koska minulla oli tunne, että olen jossakin välitilassa, en maassa mutten taivaassakaan. Seuraavassa on selvitys asiaan. Voitte jokainen miettiä, mitä se tarkoittaa, itse kunkin kohdalla!


"Rakas lapsi. Haluamme muistuttaa sinua elämän laeista jotka ovat Jumalan, rakastavan Isän, tapoja hoitaa asioita, sinua ja kaikkea mitä on. Olet tullut elämäsi käännekohtaan. Kyse ei ole tienristeyksistä koska ei ole mitään valittavaa  Suuri muutos on totta sisäisessä maailmassasi eli sinussa. Sielusi, siis sinun todellinen itsesi, on saavuttamassa sen, mitä se on tullut kokemaan tähän nimenomiaseen elämääsi. Kyse ei ole mistään pikku jutusta, niin kuin tiedät.. Me täällä katsomme koko kuvaa, sinä vain pienen pientä osasta siellä. Me näemme kaikkien elämiesi jatkumon ja tätä on vaikea kuvata, koska mittasuhteet ovat niin kovin erilaiset. Jos ajattelet niitä valintoja, joita olet tehnyt viimeisten vuosiesi aikana, sinun rohkeutesi tulee väistämättä esiin. Olet kaikesta vastustuksista huolimatta kyennyt valitsemaan rakkaudellisesti sen tien, joka on vienyt sinua henkisesti eteenpäin. Monta kertaa olet ollut antamaisillasi periksi, mutta joka kerta, olet malttanut pysähtyä kuuntelemaan sielusi kuiskauksia. Siitähän tässä koko elämässä on kyse. Sielun murtautumisesta esiin. Persoona ja sielu eheytyy, tulee yhdeksi kokonaiseksi maailmankaikkeuden kansalaiseksi, Jumalan tietoiseksi luomukseksi. Vielä vähän aikaa joudut käymään kovaakin taistelua, mutta tulet selviämään siitä sitkeytesi ansiosta. Sinulla on tarvittava määrä valoa, uskoa ja voimaa edetä. Muista kuitenkin levätä, sillä kehosi on joutunut niin koville. Siunaamme sinua ja olemme tukenasi, niin kuin tiedät. Et ole koskaan yksin vaikkakin  yksinäinen. Et ole koskaan erillinen vaikkakin irrallinen. Tee työsi, iloitse kaikesta siitä hyvästä mitä sinulla on. Elämän uudet ulottuvuudet alkavat sitten, kun olet niihin täysin valmis."

Mitä tähän voisi lisätä? Nyt ymmärrän tämän kellumisen tunnelman ja tilan .En ole erillinen vaan irrallinen!


Hiljaisuudessa puhuu Jumala. Mnä kuuntelen varovaisin aistein, herkistynein mielin  ettei yksikään sana ja merkitys katoaisi maailmankaikkeuden tausta kohinaan tai elämisen ääniin tässä tilassa. Jumalan virtauksessa ei ole varjoja, ei pelkoja, ei mitään muuta kuin kirkkautta. Parantavaa valoa, joka puhdistaa mieleni, kehoni ja kaiken mitä on. Tyhjä ja täysi yhtä aikaa, kaikki selitykset on koottu ja niiden merkitykset avattu. Vapisen kädelläsi Jumala ja tunnen niin kipeästi valintojeni merkitykset. Koko ajan olet ollut läsnä vaikka vaikeimpina hetkinä en kyennyt tuntemaan tätä yhteyttä. Kiitollisuus purkautuu kyyneliksi. Sanat eivät riitä ilmaisemaan tuntemuksia joten istun ja olen tässä.


Amen"



1 kommentti :

  1. Huh, huh, Eeta - olipa niin mahtavaa tekstiä!!! Juuri eilen oli mielessä tällaiset asiat - ja sitten bang - sinä kirjoitat niistä. Kylläpä nyt resonoi : )) swm

    VastaaPoista