lauantai 4. helmikuuta 2012

Taasko täällä?

Keskusteluja Jumalan kanssa. Miten voin saada mieleni ja ajatukseni tasapainoon ja viritykseen, niin että voin keskustella Jumalan kanssa? Tiedän ja ymmärrän, jos olen huolien, pelkojen, epäuskon, negaatioiden tai muiden niin inhimillisten miinus merkkisten tuntemusten, uskomusten ja luulojen valtaamana, niin en mitenkään. On kyettävä erottamaan henkinen ulottuvuus ja maallinen olotila. Jumala on henkisessä tilassa ja säteilee energioitaan toki läpi kaiken olevaisen, mutta jos minä yritän piipittää kuinka huolestunut, pelokas, epäonnistunut ja huono olen, niin juuri tuo energaitaso sitoo minut niin materiaan, että en voi saada lähetintäni enkä liioin vastaanotintani auki. Tuskailen omien toiveideni ja odotuksieni kanssa, enkä tajua, että minun on tehtävä itsessäni täydellinen parannus tai mielenmuutos. Rukouskin voi kaikua taivaiden tuulin jos joka viikko vingun, että eikös se Lottovoitto voisi jo kolahtaa kohdalleni, että saisin asiani järjestykseen. Hengellinen rukous on rukousta henkisten voimavarojen suhteen, niin että saan voimaa, rohkeutta, oikeamielisyyttä, sinnikkyyttä ja luovuutta hoitaa asiani niin, että voisin edetä tällä kotiin vievällä henkisellä polulla. Runsaus on todellinen olotila ja se on henkinen tila jossa tiedän, ymmärräm ja uskon selviytyväni kaikesta niin kuin oikein on. Se meneekö se minun toiveiden mukaisesti, onkin sitten toinen juttu.

Keskustelu alkaa yleensä toivotuksella. Huomenta, taas on uusi aamu.Minulla olisi muutamia kysymyksiä joihin toivon saavani vastauksia. Onnistuukohan se juuri nyt? 
" Huomenta rakas lapseni, tiedäthän sinä sen, että olen aina valmis keskustelemaan kanssasi. Tämä kanava onkin oikein hyvä, koska keskusteluamme lukee muitakin asioista kiinnostuneita. No mitä haluat kysyä? " Maailmamme on muuttunut hyvin epävarmaksi paikaksi. Miten voimme saada varmuutta elämämme?" Maailma on paikka, jossa ovat vallalla maailman lait. Maailman lait ovat ihmisten lakeja, joilla yritetään hallita ja saada aikaan jonkunlaista järjestystä. Maailman tai yhteiskuntanne lait laaditaan valta rakenteissa kulloinkin valtaa pitävien toimesta. Voit tarkastella asiaa siitä kulmasta ja huomaat, että lakien sisältöjä muutetaan aina siihen suuntaan, että sillä varmennetaan omia etuja. Se on inhimillistä  mutta kuvastaa myös suunnatonta itsekkyyttä. Lakien, asetuksien ja ohjeistuksien takaa löytyvät aina ihmiset. Jumalan lait ovat hengellisiä ja luonnon lakeja. Jumala on täysin oikeudenmukainen ja siispä, jokaisen ihmisen elämässään on löydettävä ja toteutettava täyttä ja aitoa rehellisyyttä. Rehellisyys johtaa oikeudenmukaisuuteen ja se on Jumalan tahdon täyttämistä. Epävarmuus johtuu siitä syvästä ristiriidasta joka on vuosisatojen saatossa erkaannuttanut ihmisen Jumalan yhteydestä. Muistutan tässä nyt sitä, että ei Jumala ole hylännyt ihmisiä vaan ihminen on kääntynyt maailman puoleen ja alkanut palvoa maailman materiakeskeistä elämänmuotoa. Mitä enemmän ihminen sitoo itsensä mammonaan, sen epävarmemmaksi elämä muuttuu. Eikö se ole suoraa seurausta ja vaikutusta valinnoista? Ihminen tarvitsee kokemuksia kasvaakseen ja materian kanssa touhutessa, on aivan varmaa, että jossakin vaiheessa ihminen kääntyy oikeaan suuntaan eli alkaa pohtia elämän epävarmuuden syitä ja oman olonsa epävakautta."
Kuulostaa tutulta ja niin todelta. Mikä on sellaista joka vahvistaisi ihmistä tässä murroksen ajassa? " Mikä vahvistaa epävarmaa lasta? Vanhempien huolenpito, rakkaus ja oikeansuuntainen kasvun tukeminen. Vanhemmiksi on luotettava ne, jotka tietävät asioiden todellisesta laadusta, syyn ja seurauksen laista, rakastamisen korkeammasta tasosta, anteeksi antamisen merkittävyydestä, vahvuudesta, moraalista ja syvimmästä oikeudenmukaisuudesta. Heidän esimerkillään on suuri merkitys siinä vaiheessa, kun ihminen on itse valmis kasvamaan henkisesti. Pakottamalla ei näitä asioita voida viedä eteenpäin koskapa kyse on jokaisen ihmisen, sielun matkasta. Toinen voi olla tukena toiselle mutta toisen puolesta ei voi kasvaa. Vanhemmilla siis lapsien vanhemilla on myös vastuu lapsiensa kasvattamisesta. Tukeeko vanhemmat henkistä kasvua vai ohjeistavatko he lapsiaan kilpailemaan toisiaan ja lopulta itseään vastaam? Muistutan tässä sitä, että jokaisella lapsella on kipinä Jumalaa mukanaan eli sielu, jolla voi olla jo paljon enemmän tietoisuutta kuin vanhemmilla. Tämän ajan lapset ovat tulleet oikaisemaan ja opettamaan vanhempia. Sitä on syytä pohdiskella jos ja kun perheessä lapsella on tietoa asioista joitka vanhemmat ovat tyystin unohtaneet." Kiitos tästä avauksesta. Onko jotakin mitä haluat sanoa tämän kirjoituksen päätteeksi? " Etsikää ensin Jumalan valtakunta niin saatte kaiken sen mikä kuuluu teille luonnostaan, sillä olettehan jokainen Jumalan täysivaltaisia lapsia."

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti